Psalmów 49
1 Przedniejszemu śpiewakowi z synów Korego psalm. Słuchajcie tego wszystkie narody; bierzcie to w uszy wszyscy mieszkający na okręgu ziemi!
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
2 Tak z ludu pospolitego, jako z ludzi zacnych, tak bogaty jako ubogi!
sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
3 Usta moje będą opowiadały mądrość, a myśl serca mego roztropność.
Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
4 Nakłonię do przypowieści ucha mego, wyłożę przy harfie zagadkę moję.
Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
5 Przeczże się mam bać we złe dni, aby mię nieprawość tych, którzy mię depczą, miała ogarnąć?
Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
6 Którzy ufają bogactwom swoim, a w mnóstwie dostatków swoich chlubią się.
He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
7 Gdyż brata swego nikt żadnym sposobem nie odkupi, ani może dać Bogu okupu jego zań.
Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
8 (Albowiem drogi jest okup duszy ich, i nie może się ostać na wieki.)
Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
9 Aby żył na wieki, a nie oglądał grobu.
että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
10 Bo widzimy, iż i mądrzy umierają, głupi i szalony zarówno giną, a zostawiają, obcym bogactwa swoje.
Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
11 Myślą, że domy ich są wieczne, a przybytki ich trwają od narodu do narodu; przetoż je nazywają od imion swych na ziemi.
He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
12 Ale człowiek we czci nie zostaje, podobnym będąc bydlętom, które giną.
Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
13 Takowa myśl ich głupstwem ich jest, a przecież potomkowie ich pochwalają to usty swemi. (Sela)
Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)
14 Jako owce w grobie złożeni będą, śmierć ich strawi; ale sprawiedliwi panować będą nad nimi z poranku, a kształt ich zniszczony będzie w grobie, gdy ustąpią z mieszkania swego. (Sheol h7585)
Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)
16 Nie bójże się, gdy się kto zbogaci, a gdy się rozmnoży sława domu jego.
Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
17 Bo umierając nie weźmie nic z sobą, ani za nim zstąpi sława jego.
Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
18 A choć duszy swej za żywota swego pobłaża i chwalono go, gdy sobie dobrze czynił:
Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
19 Przecież musi iść za rodziną ojców swych, a na wieki nie ogląda światłości.
täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
20 Owóż człowiek, który jest we czci, a nie zrozumiewa tego, podobny jest bydlętom, które giną.
Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
