Roomaa 3
1 Egaa Yihuudii taʼuun faayidaa maalii qaba? Yookaan buʼaan dhagna qabaa maalii?
Undaⱪta, Yǝⱨudiy bolƣanning Yǝⱨudiy ǝmǝstin nemǝ artuⱪqiliⱪi bar? Hǝtnilik bolƣanning nemǝ paydisi bar?
2 Karaa hundaanuu buʼaa guddaa qaba! Jalqabatti dubbiin Waaqaa Yihuudootatti imaanaa kenname.
Əmǝliyǝttǝ, ularning ⱨǝr jǝⱨǝttin kɵp artuⱪqiliⱪi bar. Birinqidin, Hudaning bexarǝtlik sɵzliri Yǝⱨudiylarƣa amanǝt ⱪilinƣan.
3 Isaan keessaa tokko tokko yoo hin amanin maal ree? Amantii dhabuun isaanii amanamummaa Waaqaa ni balleessaa?
Əmdi gǝrqǝ ulardin bǝziliri ixǝnqsiz qiⱪⱪan bolsimu, buningƣa nemǝ bolatti? Ularning ixǝnqsizliki Hudaning ixǝnqliklikini yoⱪⱪa qiⱪiriwetǝrmu?
4 Gonkumaa hin taʼu! Namoonni hundinuu sobdoota, Waaqni immoo dhugaa qabeessa haa taʼu. Kunis akkuma, “Akka ati dubbii keetiin dhuga qabeessa taatuuf, yommuu murtiitti dhiʼaattuttis akka moʼattuuf” jedhamee barreeffamee dha.
Ⱨǝrgiz undaⱪ ⱪilmaydu! Huda rastqil ⱨesablinip, ⱨǝmmǝ adǝm yalƣanqi ⱨesablansun! Huddi [muⱪǝddǝs yazmilarda Huda ⱨǝⱪⱪidǝ] yezilƣinidǝk: — «Sɵzliginingdǝ adil dǝp ispatlanƣaysǝn, Xikayǝtkǝ uqriƣiningda ƣǝlibǝ ⱪilƣaysǝn».
5 Yoo jalʼinni keenya qajeelina Waaqaa ifa baase garuu maal jenna ree? Waaqni dheekkamsa isaa nutti fiduun isaa qajeelina dhabeetii? Kanas ani akka namaattin dubbadha.
Lekin bizning ⱨǝⱪⱪaniysizliⱪimiz arⱪiliⱪ Hudaning ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi tehimu eniⱪ kɵrsitilsǝ, buningƣa nemǝ dǝymiz? Ⱨǝⱪⱪaniysizliⱪ üstigǝ ƣǝzǝp tɵkidiƣan Hudani ⱨǝⱪⱪaniy ǝmǝs dǝymizmu (mǝn insanqǝ sɵzlǝymǝn)?
6 Gonkumaa hin taʼu! Utuu akkas taʼee silaa Waaqni akkamitti addunyaatti muruu dandaʼa ree?
Mundaⱪ deyixkǝ ⱨǝrgiz bolmaydu! Əgǝr undaⱪ bolsa, Huda alǝmni ⱪandaⱪ soraⱪⱪa tartidu?
7 Namni tokko, “Yoo soba kootiin dhuga qabeessummaan Waaqaa guddatee ulfinni isaas baayʼate maaliif hamma ammaatti akka cubbamaa tokkootti natti murama ree?” jedhee falma taʼa.
[Bǝzilǝr yǝnǝ]: «Mening yalƣanqilⱪimdin Hudaning ⱨǝⱪiⱪǝtliki tehimu oquⱪ ⱪilinsa, xundaⱪla uluƣluⱪi tehimu yorutulsa, ǝmdi mǝn yǝnǝ nemǝ üqün gunaⱨkar dǝp ⱪarilip soraⱪⱪa tartilimǝn?» [deyixi mumkin].
8 Kunis isa namoonni tokko tokko, “Isaan, ‘Akka wanni gaariin dhufuuf hammina haa hojjennu?’ jedhu” jedhanii nurratti odeessisanii dha. Murtiin isaanitti muramus waanuma maluu dha!
Undaⱪ bolƣanda nemixⱪa (bǝzilǝr bizgǝ tɵⱨmǝt qaplimaⱪqi bolup, gǝplirimizni buriwǝtkǝndǝk) «Yamanliⱪ ⱪilayli, buningdin yahxiliⱪ qiⱪip ⱪalar» — deyixkǝ bolmaydu? Bundaⱪ degüqilǝrning jazalinixi ⱨǝⱪliⱪtur!
9 Egaa maal jenna ree? Nu Yihuudoonni warra kaan caallaa? Gonkumaa akkas miti! Akka Yihuudoonnii fi Giriikonni hundinuu cubbuu jala jiran duraan dursinee mirkaneessineerraatii.
Əmdi nemǝ deyix kerǝk? Biz [Yǝⱨudiylar] [Yǝⱨudiy ǝmǝslǝrdin] üstün turamduⱪ? Yaⱪ, ⱨǝrgiz! Qünki biz yuⱪurida Yǝⱨudiylar bolsun, Greklǝr bolsun ⱨǝmmisining gunaⱨning ilkidǝ ikǝnlikini ispatlap ǝyibliduⱪ.
10 Kunis kan akkana jedhamee barreeffamee dha: “Qajeelaan tokko iyyuu hin jiru; namni tokko iyyuu;
Dǝrwǝⱪǝ, muⱪǝddǝs yazmilarda yezilƣinidǝk: — «Ⱨǝⱪⱪaniy adǝm yoⱪ, ⱨǝtta birimu yoⱪtur,
11 namni hubannaa qabu, kan Waaqa barbaadu tokko iyyuu hin jiru.
Yorutulƣan kixi yoⱪtur, Hudani izdiginimu yoⱪtur.
12 Hundinuu dogoggoraniiru; walumatti warra faayidaa hin qabne taʼaniiru; namni waan gaarii hojjetu tokko iyyuu hin jiru; tokkumti iyyuu hin jiru.”
Ⱨǝmmǝ adǝm yoldin qǝtnidi, Ularning barliⱪi ǝrzimǝs bolup qiⱪti. Meⱨribanliⱪ ⱪilƣuqi yoⱪ, ⱨǝtta birimu yoⱪtur.
13 “Laagaan isaanii awwaala banamaa dha; arraba isaaniitiin ni gowwoomsu.” “Hadhaan buutii hidhii isaanii jala jira.”
Ularning geli eqilƣan ⱪǝbridǝk sesiⱪtur, Tilliri kazzapliⱪ ⱪilmaⱪta; Kobra yilanning zǝⱨiri lǝwliri astida turidu;
14 “Afaan isaanii abaarsaa fi hadhaaʼummaan guutame.”
Ularning zuwani ⱪarƣax ⱨǝm zǝrdigǝ tolƣan.
15 “Miilli isaanii dhiiga dhangalaasuutti ariifata;
«Putliri ⱪan toküxkǝ aldiraydu;
16 badiisaa fi gadadootu karaa isaanii irra jira;
Barƣanla yeridǝ wǝyranqiliⱪ wǝ pajiǝlik ixlar bardur.
17 karaa nagaas hin beekan.”
Tinqliⱪ-aramliⱪ yolini ular ⱨeq tonuƣan ǝmǝs».
18 “Waaqa sodaachuun ija isaanii dura hin jiru.”
«Ularning nǝziridǝ Hudadin ⱪorⱪidiƣan ix yoⱪtur».
19 Akka afaan hundi cufamuu fi akka addunyaan hundinuu murtii Waaqaa jala galuuf, wanni seerri jedhu hundinuu akka warra seera jala jiraniif dubbatu ni beekna.
Tǝwrattiki barliⱪ sɵzlǝrning Tǝwrat ⱪanuni astida yaxaydiƣanlarƣa ⱪarita eytilƣanliⱪi bizgǝ ayan. Bularning mǝⱪsiti, ⱨǝr insanning aƣzi baⱨanǝ kɵrsitǝlmǝy tuwaⱪlinip, pütkül dunyadikilǝr Hudaning soriⱪida ǝyibkar ikǝn dǝp ayan ⱪilinsun, degǝnliktur.
20 Kanaafis eenyu iyyuu seera eeguudhaan fuula Waaqaa duratti qajeelaa hin taʼu; seeratu cubbuu nu hubachiisaatii.
Xunga, ⱨeqⱪandaⱪ ǝt igisi Tǝwrat-ⱪanuniƣa ǝmǝl ⱪilixⱪa intilixliri bilǝn [Hudaning] aldida ⱨǝⱪⱪaniy ⱨesablanmaydu; qünki Tǝwrat ⱪanuni arⱪiliⱪ insan ɵz gunaⱨini tonup yetidu.
21 Amma garuu qajeelummaan Waaqaan kennamu kan seeraan adda taʼe, kan Seerrii fi Raajonni dhugaa baʼaniif mulʼateera.
Biraⱪ, ⱨazir ⱪanun yoli bilǝn ǝmǝs, bǝlki Hudaning Ɵzidin kǝlgǝn birhil ⱨǝⱪⱪaniyliⱪ axkarilandi! Bu hil ⱨǝⱪⱪaniyliⱪⱪa ⱪanunning ɵzi wǝ pǝyƣǝmbǝrlǝrning [yazmilirimu] guwaⱨliⱪ bǝrgǝndur;
22 Qajeelummaan Waaqaa kun amantiidhaan warra Yesuus Kiristoositti amanan hundaaf kennama; nama wal caalchisuun hin jiru;
yǝni, Hudaning Əysa Mǝsiⱨning ixǝnq-sadaⱪǝtliki arⱪiliⱪ etiⱪad ⱪilƣuqilarning ⱨǝmmisining iqigǝ ⱨǝm üstigǝ yǝtküzidiƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪidur! Bu ixta ayrimqiliⱪ yoⱪtur
23 sababii hundi isaanii iyyuu cubbuu hojjetaniif isaan ulfina Waaqaa irraa citaniiruutii;
(qünki barliⱪ insanlar gunaⱨ sadir ⱪilip, Hudaning xan-xǝripigǝ yetǝlmǝy, uningdin mǝⱨrum boldi)
24 isaanis ayyaana Waaqaa isa furama karaa Kiristoos Yesuusiin toluma kennameefiin qajeeltota taasifamaniiru.
Qünki etiⱪadqilarning ⱨǝmmisi Mǝsiⱨ Əysada bolƣan nijat-ⱨɵrlük arⱪiliⱪ, [Hudaning] meⱨir-xǝpⱪiti bilǝn bǝdǝlsiz ⱨǝⱪⱪaniy ⱪilinidu.
25 Dhiiga isaatti amantii qabaachuudhaanis akka inni aarsaa araaraa taʼuuf Waaqni isa dhiʼeesse. Waan kana gochuun isaas cubbuu kanaan dura hojjetame utuu hin adabin waan obsaan bira darbeef qajeelina isaa argisiisuuf jedhee ti;
Huda Uni gunaⱨlarning jazasini kɵtürgüqi kafarǝt ⱪurbanliⱪi süpitidǝ tǝyinlidi; [insanlarning] Uning [ⱪurbanliⱪ] ⱪeniƣa ixǝnq baƣlixi bilǝn [ⱪurbanliⱪ] inawǝtliktur. Huda bu arⱪiliⱪ burunⱪi zamandikilǝrning sadir ⱪilƣan gunaⱨliriƣa sǝwr-taⱪǝtlik bolup, jazalimay ɵtküzüwetixining adilliⱪ ikǝnlikini kɵrsǝtti.
26 Waaqni yeroo ammaa qajeelummaa isaa argisiisuu fi akka nama Yesuusitti amanus qajeelaa taʼuu isaa labsuuf waan kana godhe.
Buningƣa ohxax bu [ⱪurbanliⱪ] arⱪiliⱪ U ⱨazirⱪi zamanda bolƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪinimu kɵrsǝtkǝn. Xundaⱪ ⱪilip U Ɵzining ⱨǝm ⱨǝⱪⱪaniy ikǝnlikini ⱨǝm Əysaning etiⱪadida bolƣuqini ⱨǝⱪⱪaniy ⱪilƣuqi ikǝnlikinimu namayan ⱪildi.
27 Yoos of tuuluun eessa jira ree? Inni hafeera. Seera kamiin? Seera eeguudhaan moo? Miti; seera amantiitiin malee.
Undaⱪ bolsa, insanning nemǝ mahtanƣuqiliki bar? Mahtinix yoⱪ ⱪilindi! — Nemǝ prinsipⱪa asasǝn? Ⱪanunƣa intilix prinsipi bilǝnmu? — Yaⱪ! «Etiⱪad» prinsipi bilǝn!
28 Nu akka namni seera eeguudhaan utuu hin taʼin amantiidhaan qajeelaa taasifamu ni amannaatii.
Qünki «Insan Tǝwrat ⱪanuniƣa ǝmǝl ⱪilixⱪa intilixliri bilǝn ǝmǝs, bǝlki etiⱪad bilǝn ⱨǝⱪⱪaniy ⱪilinidu» dǝp ⱨesablaymiz!
29 Waaqni Waaqa Yihuudootaa qofa moo? Inni Waaqa Namoota Ormaas mitii? Eeyyee, inni Waaqa Namoota Ormaatis;
Əjǝba, Huda pǝⱪǝtla Yǝⱨudiylarningla Hudasimu? U ǝllǝrningmu Hudasi ǝmǝsmu? Xundaⱪ, u ǝllǝrningmu Hudasidur.
30 egaa kan dhagna qabates amantiin, kan dhagna hin qabatinis amantiidhuma sanaan qajeelaa kan taasisu Waaquma tokkicha.
Huda bolsa birdur, U hǝtnǝ ⱪilinƣanlarni etiⱪad bilǝn ⱨǝmdǝ hǝtnǝ ⱪilinmiƣanlarnimu etiⱪad bilǝn ⱨǝⱪⱪaniy ⱪilidu.
31 Yoos nu amantii kanaan seera sana cabsinaa ree? Gonkumaa akkas miti! Seericha ni cimsina malee.
Əmdi etiⱪad prinsipi bilǝn Tǝwrat ⱪanunini bikar ⱪiliwetimizmu? Yaⱪ, dǝl buning ǝksiqǝ, uni küqkǝ igǝ ⱪilimiz.
