Roomaa 2
1 Kanaafuu yaa namichoo, ati yoo abbaa fedhe illee taate kan nama kaanitti murtu waan itti qabattu hin qabdu; waan ittiin namatti murtu hundaan ofittis ni murtaatii; ati kan murtii kennitu iyyuu ofii keetiis isuma hojjettaatii.
Əmdi ǝy baxⱪilarning üstidin ⱨɵküm ⱪilidiƣan insan, kim boluxungdin ⱪǝt’iynǝzǝr baⱨanǝ kɵrsitǝlmǝysǝn; qünki baxⱪilar üstidin ⱪaysi ixta ⱨɵküm ⱪilsang, xu ixta ɵz gunaⱨingni bekitisǝn. Qünki ǝy ⱨɵkümqi, sǝn ɵzüngmu ularƣa ohxax ixlarni ⱪiliwatisǝn.
2 Nu akka murtiin Waaqaa kan warra waan akkanaa hojjetan irratti murteeffamu dhugaa irratti hundaaʼe ni beekna.
Bizgǝ mǝlumki, Hudaning undaⱪ ixlarni ⱪilƣanlar üstidin ⱨɵküm qiⱪirixi [mutlǝⱪ] ⱨǝⱪiⱪǝtkǝ asaslanƣandur.
3 Yaa namichoo, ati yommuu warra waan akkanaa hojjetanitti murtee ofii keetii immoo waanuma akkasii hojjettu waan murtii Waaqaa jalaa baatu seetaa?
Xunga, i xundaⱪ ixlarni ⱪilƣanlar üstidin ⱨɵküm qiⱪarƣuqi, xundaⱪla xuningƣa ohxax ixlarni ⱪilƣuqi insan, ɵzüng Hudaning ⱨɵkümidin ⱪaqalaymǝn dǝp hiyal ⱪilamsǝn?
4 Yookaan ati akka gara laafummaan Waaqaa gara qalbii jijjiirrannaatti si geessu utuu hin beekin baayʼina gara laafummaa isaa, gara balʼina isaatii fi obsa isaa ni tuffattaa?
Yaki Hudaning meⱨribanliⱪining seni towa ⱪilix yoliƣa baxlaydiƣanliⱪini ⱨeq bilmǝy, uning meⱨribanliⱪi, kǝng ⱪorsaⱪliⱪi wǝ sǝwr-taⱪitining molluⱪiƣa sǝl ⱪarawatamsǝn?
5 Ati garuu sababii mata jabina keetiitii fi garaa kee isa qalbii hin jijjiirranne sanaatiif guyyaa dheekkamsa Waaqaa kan murtiin qajeelaan itti mulʼatu sanaaf dheekkamsa of irratti kuusaa jirta.
Əksiqǝ, towa ⱪilmaydiƣan jaⱨilliⱪing wǝ tax yürǝklikingdin, Huda adil ⱨɵkümini ayan ⱪilidiƣan ƣǝzǝplik küni üqün sǝn ɵz bexingƣa qüxidiƣan ƣǝzipini toplawatisǝn.
6 Waaqni, “Nama hundaaf akkuma hojii isaatti gatii isaa ni kenna.”
Huda ⱨǝrkimgǝ ɵz ǝmǝllirigǝ yarixa ix kɵridu.
7 Inni warra obsaan waan gaarii hojjechaa kabaja, ulfinaa fi jireenya hin dabarre barbaadaniif jireenya bara baraa ni kenna. (aiōnios g166)
Yahxi ixlarni sǝwrqanliⱪ bilǝn ⱪilip, xan-xǝrǝp, ⱨɵrmǝt-eⱨtiram wǝ baⱪiyliⱪni izdigǝnlǝrgǝ U mǝnggülük ⱨayat ata ⱪilidu; (aiōnios g166)
8 Warra ofittoo kanneen dhugaadhaaf ajajamuu didanii hammina duukaa buʼan garuu dheekkamsaa fi aariitu isaan eeggata.
lekin xǝhsiyǝtqilǝrgǝ, ⱨǝⱪiⱪǝtkǝ tǝn bǝrmǝy, ǝksiqǝ ⱨǝⱪⱪaniyǝtsizlikkǝ ǝgǝxkǝnlǝrgǝ ƣǝzǝp-ⱪǝⱨr yaƣdurulidu;
9 Nama hammina hojjetu hunda irratti, jalqabatti Yihuudii irratti, ergasii immoo Nama Ormaa irratti dhiphinnii fi rakkinni ni dhufa.
yamanliⱪ ⱪilidiƣan barliⱪ jan igisigǝ, aldi bilǝn Yǝⱨudiylarƣa, andin Greklǝrgǝ külpǝt wǝ dǝrd-ǝlǝm qüxidu;
10 Garuu nama waan gaarii hojjetu hundaaf, jalqabatti Yihuudiif, ergasii immoo Nama Ormaatiif kabajni, ulfinnii fi nagaan ni taʼa.
biraⱪ, barliⱪ yahxiliⱪ ⱪilƣuqilarƣa, aldi bilǝn Yǝⱨudiylarƣa, andin Greklǝrgǝ xan-xǝrǝp, ⱨɵrmǝt-eⱨtiram wǝ aman-hatirjǝmlik tǝⱪdim ⱪilinidu.
11 Waaqni nama wal hin caalchisuutii.
Qünki Hudada adǝmning yüz-hatirisini ⱪilix yoⱪtur.
12 Warri utuu seera hin qabaatin cubbuu hojjetan hundinuu seera malee barbadaaʼu; warra utuu seera qabanuu cubbuu hojjetan hundattis seeruma sanaan murama.
— qünki Tǝwrat ⱪanunini bilmǝy gunaⱨ sadir ⱪilƣanlarning ⱨǝrbiri Tǝwrat ⱪanunining ⱨɵkümigǝ uqrimisimu, [ǝyibkǝ uqrap] ⱨalak bolidu; Tǝwrat ⱪanunini bilip turup gunaⱨ sadir ⱪilƣanlarning ⱨǝrbiri bu ⱪanun boyiqǝ soraⱪⱪa tartilidu
13 Sababiin isaas warra seeraaf ajajamanitu fuula Waaqaa duratti qajeeltota taasifama malee warri seera dhagaʼan qajeeltota miti.
(qünki Hudaning aldida ⱪanunni angliƣanlar ǝmǝs, bǝlki ⱪanunƣa ǝmǝl ⱪilƣuqilar ⱨǝⱪⱪaniy ⱨesablinidu.
14 Namoonni Ormaa warri seera hin qabne yoo uumamaan waan seerri ajaju hojjetan, yoo seera qabaachuu baatan illee isaan ofii isaaniitiifuu seera.
Qünki Tǝwrat ⱪanunini bilmǝydiƣan ǝlliklǝr tǝbiiy ⱨalda bu ⱪanunƣa uyƣun ixlarni ⱪilsa, gǝrqǝ bu ⱪanundin hǝwǝrsiz bolsimu, Tǝwrat ⱪanuni ularda kɵrüngǝn bolidu.
15 Isaan waan qalbiin isaanii dhugaa baʼuuf, waan yaadni isaaniis yeroo tokko isaan himatee yeroo kaan immoo isaaniif falmuuf, akka ajajni seeraa garaa isaanii keessatti barreeffame ni argisiisu.
Ularning bu ⱪilƣanliri ɵz ⱪǝlblirigǝ ⱪanun tǝlǝplirining pütüklük ikǝnlikini kɵrsitidu; xuningdǝk, ularning wijdanlirimu ɵzlirigǝ ⱨǝⱪiⱪǝtning guwaⱨqisi bolup, oy-pikirliri ɵzini ǝyiblǝydu yaki ɵzini aⱪlaydu)
16 Akka wangeela ani lallabuutti wanni kun gaafa Waaqni icciitii namootaa karaa Yesuus Kiristoosiin murtii itti kennutti taʼa.
— mǝn yǝtküzüp keliwatⱪan bu hux hǝwǝrgǝ asasǝn Hudaning Əysa Mǝsiⱨ arⱪiliⱪ insanlarning ⱪǝlbidǝ pükkǝn mǝhpiy ixlar üstidin ⱨɵküm qiⱪiridiƣan künidǝ [yuⱪirida eytilƣan ixlar qoⱪum yüz beridu].
17 Ati yoo Yihuudii ofiin jette, yoo seera amanatte, yoo kan Waaqaanis of jajju taate,
Sǝnqu, ǝgǝr ɵzüngni Yǝⱨudiy dǝp atap, Tǝwrat ⱪanuniƣa ümid baƣlap, Hudaƣa tǝwǝmǝn dǝp mahtansang,
18 yoo fedhii isaa beekte, yoo seera sanaanis qajeelfamtee waan hunda caalu mirkaneeffatte,
ⱪanundin ɵginip uning iradisini bilip, esil bilǝn pǝsni pǝrⱪ ǝtkǝn bolsang,
19 warra iji isaanii jaameef dura deemaa, warra dukkana keessa jiraniif immoo ifa taʼuu kee yoo amante,
Tǝwrat ⱪanunidin bilim wǝ ⱨǝⱪiⱪǝtning jǝwⱨirigǝ igǝ boldum dǝp ⱪarap, ɵzüngni korlarƣa yol baxliƣuqi, ⱪarangƣuda ⱪalƣanlarƣa mayak, nadanlarƣa ɵgǝtküqi, gɵdǝklǝrgǝ ustaz dǝp ixǝngǝn bolsang —
20 karaa seeraatiinis beekumsaa fi dhugaa qabduun yoo wallaaltota gorsite, daaʼimmanis yoo barsiifte,
21 egaa ati kan warra kaan barsiiftu, ofii kee immoo hin barsiiftuu? Kan “Hin hatin” jettee barsiiftu ofii keetii immoo ni hattaa?
ǝmdi sǝn baxⱪilarƣa tǝlim berisǝnu, ɵzünggǝ bǝrmǝmsǝn? Oƣriliⱪ ⱪilmanglar dǝp wǝz eytisǝnu, ɵzüng oƣriliⱪ ⱪilamsǝn?
22 Ati kan, “Namni ejjuu hin qabu” jettu ofii keetii ni ejjitaa? Kan waaqota tolfamoo akka malee jibbitu mana qulqullummaa ni saamtaa?
«Zina ⱪilmanglar» — dǝp wǝz eytiysǝnu, ɵzüng zina ⱪilamsǝn? Butlardin nǝprǝtlinisǝnu, ɵzüng buthanilardiki nǝrsilǝrni bulang-talang ⱪilamsǝn?
23 Ati kan Seeraan of jajju seera cabsuudhaan Waaqa ni salphiftaa?
Tǝwrat ⱪanuni bilǝn mahtinisǝnu, ɵzüng xu ⱪanunƣa hilapliⱪ ⱪilip, Hudaƣa daƣ kǝltürǝmsǝn?!
24 “Sababii keessaniif maqaan Waaqaa Namoota Ormaa gidduutti arrabsama” jedhamee barreeffameeraatii.
Huddi [muⱪǝddǝs yazmilarda] yezilƣinidǝk: «Silǝrning ⱪilmixinglar tüpǝylidin Hudaning nami taipilǝr arisida kupurluⱪⱪa uqrimaⱪta».
25 Yoo ati seera eegde dhagna qabaan faayidaa qaba; yoo seera cabsite garuu akka waan dhagna hin qabatinii taateerta.
Tǝwrat ⱪanuniƣa ǝmǝl ⱪilsang, hǝtnǝ ⱪilinƣiningning ǝⱨmiyiti bolidu, lekin uningƣa hilapliⱪ ⱪilsang, hǝtnǝ ⱪilinƣining hǝtnǝ ⱪilinmiƣandǝk ⱨesablinidu.
26 Warri dhagna hin qabatin yoo waan seerri ajaju eegan, akka waan dhagna qabataniitti hin ilaalamanii ree?
Əmdi hǝtnisizlǝr ⱪanunning tǝlǝpligǝ ǝmǝl ⱪilsa, gǝrqǝ hǝtnisiz bolsimu, Huda tǝripidin hǝtnilik ⱨesablanmamdu?
27 Namni utuu fooniin dhagna hin qabatin seera eegu tokko si nama seera barreeffame qabaattee dhagnas qabattee seera cabsitutti ni mura.
Tǝwrat ⱪanun dǝsturidin hǝwǝrdar wǝ hǝtnilik turuⱪluⱪ ⱪanunƣa hilapliⱪ ⱪilƣuqi, i Yǝⱨudiy, ⱪanunƣa ǝmǝl ⱪilidiƣan jismaniy hǝtnisizlǝr tǝripidin sening gunaⱨing üstidin ⱨɵküm qiⱪiriliwatmamdu?
28 Namni waan alaan mulʼatu qofaan Yihuudii hin taʼu; dhagna qabachuunis waan alaan mulʼatu qofa miti.
Qünki sirtⱪi kɵrünüxi Yǝⱨudiy bolsila uni [ⱨǝⱪiⱪiy] Yǝⱨudiy degili bolmaydu, sirtⱪi jǝⱨǝttiki jismaniy hǝtninimu [ⱨǝⱪiⱪiy] hǝtnǝ degili bolmaydu,
29 Garuu nama keessa namummaa isaatiin Yihuudii taʼetu Yihuudii dha; dhagna qabaanis dhagna qabaa yaada garaa kan Hafuuraan taʼuudha malee seera barreeffameen miti. Namni akkasii Waaqa biratti malee nama biratti hin jajamu.
roⱨida Yǝⱨudiy bolƣini [ⱨǝⱪiⱪiy] Yǝⱨudiydur; uning hǝtnǝ ⱪilinƣini hǝtnǝ ⱪanun dǝsturi arⱪiliⱪ ǝmǝs, bǝlki ⱪǝlbidǝ, Roⱨtindur. Bundaⱪ kixining tǝriplinixi insanlar tǝripidin ǝmǝs, bǝlki Huda tǝripidin bolidu.
