Roomaa 4
1 Egaa Abrahaam inni fooniin abbaa keenya taʼe sun haala kanaan maal argate jenna ree?
Undaⱪta, biz [Yǝⱨudiylarning] jismaniy jǝⱨǝttiki atimiz Ibraⱨimning erixkini toƣrisida nemǝ dǝymiz?
2 Abrahaam utuu hojiin qajeelaa taasifamee jiraatee silaa waan ittiin of jaju qaba ture; fuula Waaqaa duratti garuu akkas miti.
Əgǝr Ibraⱨim ǝmǝlliri bilǝn ⱨǝⱪⱪaniy dǝp jakarlanƣan bolsa, uningda mahtanƣudǝk ix bolatti (bǝribir Hudaning aldida uning mahtinix ⱨǝⱪⱪi yoⱪ idi).
3 Katabbiin Qulqulluun maal jedha? “Abrahaam Waaqa amane; kunis qajeelummaatti lakkaaʼameef.”
Qünki muⱪǝddǝs yazmilarda nemǝ deyilgǝn? — «Ibraⱨim Hudaƣa etiⱪad ⱪildi; Bu uning ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi ⱨesablandi» deyilidu.
4 Nama hojjetu tokkoof Mindaan gatiidha malee akka kennaa tolaatti hin hedamu.
Ixligüqigǝ berilidiƣan ⱨǝⱪ «meⱨir-xǝpⱪǝt» ⱨesablanmaydu, bǝlki birhil «ⱪǝrz ⱪayturux» ⱨesablinidu.
5 Taʼus nama hin hojjenne, kan Waaqa isa nama hamaa qajeelaa taasisu amanatu garuu amantiin isaa qajeelummaatti lakkaaʼamaaf.
Biraⱪ, ⱨeq ix-ǝmǝl ⱪilmay, pǝⱪǝt nomussiz gunaⱨkarlarni ⱨǝⱪⱪaniy ⱪilƣuqi Hudaƣa etiⱪad ⱪilidiƣan kixining bolsa, uning etiⱪadi ⱨǝⱪⱪaniyliⱪ dǝp ⱨesablinidu!
6 Daawitis akka namni Waaqni qajeelummaa hojii malee argamu lakkaaʼuuf eebbifamaa taʼe yommuu dubbatu akkana jedha:
Huda ⱪilƣan ǝmǝllirigǝ ⱪarimay, ⱨǝⱪⱪaniy dǝp ⱨesabliƣan kixining bǝhti toƣruluⱪ Dawut [pǝyƣǝmbǝrmu] mundaⱪ degǝn: —
7 “Warri yakki isaanii dhiifameef, kanneen cubbuun isaanii haguugameef eebbifamoo dha.
«Itaǝtsizlikliri kǝqürüm ⱪilinƣan, Gunaⱨliri yepilƣan kixi nemidegǝn bǝhtliktur!
8 Namni Gooftaan cubbuu isaa itti hin lakkoofne eebbifamaa dha.”
Pǝrwǝrdigar gunaⱨliri bilǝn ⱨeq ⱨesablaxmaydiƣanlar nemidegǝn bǝhtliktur!».
9 Eebbi kun warra dhagna qabatan qofaaf moo warra dhagna hin qabatiniifis? Abrahaamiif amantiin isaa qajeelummaatti lakkaaʼame jenneerraatii.
Əmdi bǝht yalƣuz hǝtnǝ ⱪilinƣanlarƣila mǝnsup bolamdu, yaki hǝtnǝ ⱪilinmiƣanlarƣimu mǝnsup bolamdu? Qünki: «Ibraⱨimning etiⱪadi uning ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi dǝp ⱨesablandi» dǝwatimiz.
10 Kun egaa akkamitti isaaf lakkaaʼame ree? Erga inni dhagna qabatee moo duraanii? Durumaan malee erga dhagna qabate miti!
Ⱨǝⱪⱪaniyliⱪ ⱪandaⱪ ǝⱨwalda uningƣa ⱨesablandi? Hǝtnǝ ⱪilinixtin ilgirimu yaki hǝtnǝ ⱪilinixtin keyinmu? U hǝtnǝ ⱪilinƣan ⱨalda ǝmǝs, bǝlki hǝtnǝ ⱪilinmiƣan ⱨalda ⱨesablandi!
11 Inni mallattoo dhagna qabaa fudhate; kunis chaappaa qajeelummaa inni utuu dhagna hin qabatin dura amantiin argate sanaa ti. Kanaafis inni warra utuu dhagna hin qabatin amanan kanneen amantiin isaanii qajeelummaatti lakkaaʼameef hundaaf abbaa dha.
Uning hǝtnini ⱪobul ⱪilƣini bolsa, uni hǝtnǝ ⱪilinixtin burunla etiⱪadi arⱪiliⱪ igǝ bolƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪⱪa mɵⱨür bǝlgisi süpitidǝ bolƣanidi. Demǝk, u hǝtnisiz turup Hudaƣa etiⱪad ⱪilƣuqilarning ⱨǝmmisining atisi boldi — ularmu [etiⱪadi bilǝn] ⱨǝⱪⱪaniy ⱨesablinidu!
12 Akkasumas inni warra dhagna qabataniif, dhagna qabachuu qofas utuu hin taʼin warra karaa amantii abbaan keenya Abrahaam utuu dhagna hin qabatiniin dura fudhate sana duukaa buʼan hundaaf abbaa dha.
U yǝnǝ hǝtnǝ ⱪilinƣanlarningmu atisidur; demǝk, hǝtnǝ ⱪilinƣan boluxi bilǝn tǝngla hǝtnǝ ⱪilinmiƣan waⱪtidimu etiⱪadliⱪ yol mangƣan atimiz Ibraⱨimning izlirini besip mangƣanlarningmu atisi bolƣandur.
13 Abrahaamii fi sanyiin isaa waadaa akka inni dhaaltuu addunyaa taʼu kenname sana karaa qajeelummaa amantiin dhufuutiin argatan malee karaa seeraatiin miti.
Qünki [Hudaning] Ibraⱨimƣa wǝ nǝsligǝ dunyaƣa mirashor bolux toƣrisidiki wǝdǝ berixi Ibraⱨimning Tǝwrat ⱪanuniƣa ǝmǝl ⱪilixⱪa intilginidin ǝmǝs, bǝlki etiⱪadtin bolƣan ⱨǝⱪⱪaniyliⱪtin kǝlgǝn.
14 Yoo warri seeratti bulan dhaaltota taʼan, amantiin gatii hin qabu; waadaanis homaa hin fayyaduutii;
Qünki ǝgǝr ⱪanunƣa intilidiƣanlar mirashor bolidiƣan bolsa etiⱪad bikar nǝrsǝ bolup ⱪalatti, Hudaning wǝdisimu yoⱪⱪa qiⱪirilƣan bolatti.
15 kunis sababii seerri dheekkamsa fiduuf. Lafa seerri hin jirre yakki hin jiruutii.
Qünki Tǝwrat ⱪanuni [Hudaning] ƣǝzipini elip kelidu; qünki ⱪanun bolmisa, itaǝtsizlik degǝn ixmu bolmaydu.
16 Kanaafuu waadaan kun akka ayyaanaan taʼuu fi akka sanyii isaa hundaaf wabii taʼuuf amantii irratti hundeeffame; innis warra akka Abrahaam amananiif malee warra seeratti bulan qofaaf miti; Abrahaam abbaa hunduma keenyaa ti.
Xuning üqün, Hudaning wǝdisining [pǝⱪǝt] Ɵz meⱨir-xǝpⱪiti arⱪiliⱪ ǝmǝlgǝ axuruluxi üqün, u etiⱪadⱪila asaslinidu. Buning bilǝn u wǝdǝ Ibraⱨimning barliⱪ ǝwladliriƣa, pǝⱪǝt Tǝwrat ⱪanuni astida turidiƣanlarƣila ǝmǝs, bǝlki Ibraⱨimqǝ etiⱪad ⱪilƣuqilarning ⱨǝmmisigimu kapalǝtlik ⱪilinƣan. Qünki muⱪǝddǝs yazmilarda: «Seni nurƣun ⱪowmning atisi ⱪildim» dǝp yezilƣinidǝk, Ibraⱨim ⱨǝmmimizning atisidur. Dǝrⱨǝⱪiⱪǝt, u ɵlüklǝrni tirildüridiƣan, mǝwjut bolmiƣanni bar dǝp mǝwjut ⱪilidiƣan, ɵzi etiƣad baƣliƣan Huda aldida ⱨǝmmimizning atisi boldi.
17 Kunis akkuma, “Ani abbaa saboota baayʼee si taasiseera” jedhamee barreeffamee dha. Abrahaam Waaqa amanate; innis Waaqa warra duʼaniif jireenya kennuu fi isa waan hin jirre akka waan jiruutti waamu sana duratti abbaa keenya.
18 Abrahaamis akkuma, “Sanyiin kee akkas ni taʼa” jedhametti utuu abdiin tokko iyyuu hin jiraatin abdiidhaan amanee abbaa saboota baayʼee taʼe.
Ⱨeqⱪandaⱪ ümid ⱪalmisimu u yǝnila ümidtǝ etiⱪad ⱪildi wǝ xuning bilǝn uningƣa: «Sening nǝsling [san-sanaⱪsiz] bolidu» dǝp aldin eytilƣandǝk nurƣun ⱪowmning atisi boldi.
19 Innis akka umuriin isaa gara waggaa dhibbaa gaʼee dhagni isaa duʼe, akkasumas akka gadameessi Saaraa duʼe beeku illee amantii isaatti hin laafne.
U yüz yaxⱪa yeⱪinlap, tenini ɵlgǝn ⱨesablisimu, xundaⱪla ayali Saraⱨningmu baliyatⱪusini ɵldi dǝp ⱪarisimu, yǝnila etiⱪadta ajizlaxmidi;
20 Inni amantii isaatti jabaachuun Waaqaaf ulfina kenne malee amantii dhabuun waadaa Waaqaa hin shakkine;
Hudaning wǝdisigǝ nisbǝtǝn etiⱪadsizliⱪ ⱪilip ⱨeq ikkilǝnmidi, ǝksiqǝ u etiⱪadi arⱪiliⱪ küqǝytildi wǝ Hudani uluƣlidi,
21 akka Waaqni waan waadaa gale raawwachuu dandaʼus guutumaan guutuutti hubateera.
«U nemini wǝdǝ ⱪilƣan bolsa xuni ǝmǝlgǝ axurux ⱪudritigǝ Igidur» dǝp toluⱪ ixǝndürüldi.
22 Kanaafuu, “Amantiin isaa qajeelummaatti isaaf lakkaaʼame.”
Xuning bilǝn bu «uning ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi ⱨesablandi».
23 Dubbiin, “Qajeelummaatti isaaf lakkaaʼame” jedhu kun Abrahaam qofaaf hin barreeffamne;
Bu, «Uning ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi ⱨesablandi» degǝn sɵz yalƣuz uning üqünla ǝmǝs,
24 nuufis, warra Waaqa Gooftaa keenya Yesuusin warra duʼan keessaa kaase sanatti amannuufis, qajeelummaatti ni lakkaaʼama.
bǝlki Rǝbbimiz Əysani ɵlümdin tirildürgǝn Hudaƣa etiⱪad ⱪiliximiz bilǝn ⱨǝⱪⱪaniy ⱨesablinidiƣan bizlǝr üqünmu yezilƣan;
25 Yesuus cubbuu keenyaaf dabarfamee duʼatti kenname; qajeeltota nu taasisuuf immoo duʼaa kaafame.
[Mǝsiⱨ] bolsa itaǝtsizliklirimiz üqün pida yoliƣa tapxuruldi wǝ ⱨǝⱪⱪaniy ⱪiliniximiz üqün tirildürüldi.
