Psalmen 119
1 Gelukkig, die onberispelijk zijn in hun wandel, En leven volgens Jahweh’s wet;
Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
2 Gelukkig, die op zijn vermaningen letten, Hem zoeken met geheel hun hart;
Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
3 Zij ook, die geen ongerechtigheid plegen, Maar blijven leven naar zijn woord.
Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
4 Gij zelf hebt uw bevelen gegeven, Opdat men ze trouw zou volbrengen;
Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
5 Ach, mocht mijn gedrag zo onwankelbaar zijn, Dat ik uw inzettingen trouw onderhield.
O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
6 Dan zal ik nooit beschaamd komen staan, Als ik het oog richt op al uw geboden;
Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
7 Maar in oprechtheid des harten zal ik U danken, Als ik uw rechtvaardige voorschriften leer.
Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
8 Ik houd mij vast aan uw bestel: Verlaat mij dan niet voor altoos!
Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
9 Hoe kan een jongeman zijn reinheid bewaren? Door zich te houden aan uw woord!
Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
10 Ik heb U met heel mijn hart gezocht, Laat mij nooit uw geboden verlaten;
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
11 Ik bewaar uw bestel in mijn hart, Om nooit te zondigen tegen U.
Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
12 Geprezen zijt Gij, o Jahweh, Leer mij uw inzettingen kennen;
Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
13 Dan zal ik met mijn lippen verbreiden Al de voorschriften van uw mond.
Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
14 Ik verheug mij over de weg, die uw vermaning mij wees, Meer dan over alle schatten;
Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Uw bevelen wil ik overwegen, En op uw paden blijven letten;
Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
16 Ik wil mij aan uw wet verkwikken, En nimmermeer uw woord vergeten!
Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
17 Laat uw dienstknecht leven, En ik zal uw woord onderhouden;
Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
18 Neem de sluier van mijn ogen, Opdat ik de wonderen van uw wet aanschouwe.
Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
19 Al ben ik maar een zwerver op aarde, Verberg mij uw bevelen niet;
Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
20 Want mijn ziel wordt verteerd van verlangen Naar uw voorschriften, altijd door.
Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
21 Gij bedreigt de hoogmoedigen, Vervloekt, die uw geboden verlaat;
Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
22 Wend dan smaad en hoon van mij af, Want uw vermaningen neem ik ter harte.
Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
23 Al spannen ook vorsten tegen mij samen, Uw dienstknecht peinst over uw inzettingen na;
Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
24 Ja, uw bestel is mij een lust, En mijn berader.
Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Reeds ligt mijn ziel aan het stof gekluisterd: Wek mij ten leven naar uw woord.
Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
26 Mijn leven heb ik U open gelegd: Gij hebt mij gehoord, Leer mij thans uw inzettingen kennen;
Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
27 Onderricht mij, hoe ik naar uw bevelen moet leven, En ik zal uw wonderen vermelden.
Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
28 Mijn ziel kwijnt weg van ellende: Richt mij naar uw bestel weer op.
Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
29 Houd de weg der leugen ver van mij af, En schenk mij genadig uw wet;
Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
30 Ik heb de weg der waarheid gekozen, Uw voorschriften mij voor ogen gesteld.
Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
31 Ik klamp mij aan uw vermaningen vast, Maak mij niet te schande, o Jahweh;
Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
32 De weg uwer geboden zal ik bewandelen, Als Gij mijn hart maar verblijdt.
Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
33 Leer mij, Jahweh, naar uw inzettingen leven, Opdat ik ze ten einde toe onderhoud;
Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
34 Geef mij inzicht om uw wet te volbrengen, En met heel mijn hart te beleven;
Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
35 Laat mij het pad uwer geboden betreden, Want dat is mijn vreugd.
Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
36 Neig mijn hart naar uw vermaningen, En niet naar gewin;
Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
37 Wend mijn ogen van de ijdelheid af, En laat mij leven naar uw woord.
Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
38 Doe uw bestel aan uw dienstknecht gestand, Dat Gij beschikt hebt voor hen, die U vrezen;
Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
39 Wentel de smaad, die ik ducht, van mij weg, Want uw voorschriften blijven voortreffelijk.
Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
40 Zie, ik hunker naar uw bevelen, Laat mij door uw gerechtigheid leven!
Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
41 Moge uw genade mijn deel zijn, o Jahweh, En uw heil naar uw bestel;
Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
42 Dan zal ik mijn lasteraars te woord kunnen staan, Want ik vertrouw op uw woord;
Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
43 Neem het woord der waarheid niet geheel uit mijn mond, Want ik wacht uw voorschriften af.
Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
44 Uw wet wil ik steeds onderhouden, Voor eeuwig en immer;
Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
45 Dan zal ik ongestoord kunnen leven, Omdat ik naar uw bevelen vraag.
Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
46 Zelfs koningen zal ik van uw vermaningen spreken, En mij er nooit over schamen;
Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
47 Ik zal mij aan uw geboden verkwikken, Die ik van harte bemin;
Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
48 Tot U zal ik mijn handen verheffen, En uw inzettingen overwegen.
Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
49 Gedenk het woord, tot uw dienstknecht gesproken, En waarop Gij mijn hoop hebt gesteld;
Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
50 Dit is mijn troost in mijn ellende, Dat uw bestel mij het leven behoudt.
Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
51 Al bespotten de bozen mij nog zo vijandig, Toch wijk ik niet af van uw wet;
Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
52 Ik blijf uw aloude voorschriften indachtig, En voel mij er door getroost, o Jahweh;
Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
53 Maar gramschap maakt zich van mij meester, Om de zondaars, die uw geboden verlaten.
Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
54 Uw inzettingen ruisen als zangen mij tegen In het huis van mijn ballingschap;
Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
55 Des nachts, o Jahweh, gedenk ik uw Naam, En volg uw vermaningen op;
Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
56 Want dit is mijn plicht: Dat ik uw bevelen volbreng.
Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
57 Gij zijt mijn erfdeel, o Jahweh: Ik heb beloofd, uw woord te volbrengen;
Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
58 Van ganser harte zoek ik uw aanschijn, Wees mij genadig naar uw bestel.
Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
59 Ik overleg bij mijzelf, welke weg ik moet gaan, En naar uw vermaningen richt ik mijn schreden;
Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
60 Ik haast mij, zonder ooit te talmen, Om uw geboden te onderhouden;
Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
61 En al houden mij de strikken der bozen gevangen, Nooit vergeet ik uw wet;
Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
62 Midden in de nacht sta ik op, Om U voor uw rechtvaardige voorschriften te danken.
Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
63 Ik ben de vriend van al, die U vreest, En die uw bevelen volbrengt;
Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
64 De aarde is vol van uw goedheid, o Jahweh, Leer mij maar uw inzettingen kennen.
Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
65 Gij hebt uw dienstknecht wèl gedaan, O Jahweh, naar uw woord;
Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
66 Schenk mij een helder oordeel en inzicht, Want ik heb vertrouwen in uw geboden.
Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
67 Eer ik vernederd werd, dwaalde ik af, Maar nu houd ik mij aan uw bestel;
Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
68 Gij zijt goed en doet wèl: Leer mij dan uw inzettingen kennen.
Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
69 Onbeschaamden belasteren mij, Want van ganser harte neem ik uw bevelen in acht;
Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
70 Lomp als vet is hun hart, Maar ìk vind mijn vreugd in uw wet;
Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
71 En het was mij goed, te worden vernederd, Om uw vermaningen te leren verstaan;
Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
72 Want de voorschriften van uw mond schat ik hoger, Dan duizenden in goud en zilver!
Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
73 Uw handen hebben mij gemaakt en gevormd, Geef mij ook inzicht, om uw geboden te kennen;
Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
74 Dan zien, die U vrezen, met vreugd op mij neer, Omdat ik vertrouw op uw woord.
Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
75 Ik weet, dat uw oordeel rechtvaardig is, Jahweh, En dat Gij mij naar verdienste kastijdt;
Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
76 Maar uw genade zij mij tot troost, Naar uw bestel voor uw knecht;
Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
77 Uw ontferming dale op mij neer, en doe mij herleven, Want uw wet is mij een verkwikking.
Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
78 Schande voor de trotsen, die onverdiend mij verdrukken, Daar ik uw bevelen bedenk;
Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
79 Maar mijn vrienden mogen zijn, die U vrezen, En die uw vermaningen kennen;
Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
80 Door uw inzettingen worde mijn hart zonder smet, Zodat ik niet beschaamd hoef te staan.
Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
81 Mijn ziel smacht naar uw heil, Ik vertrouw op uw woord;
Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
82 Mijn ogen hunkeren naar uw bestel, En vragen: Wanneer brengt Gij mij troost?
Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
83 Al ben ik als een leren zak in de rook, Toch vergeet ik uw inzettingen niet.
Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
84 Ach, hoelang zal uw dienstknecht nog leven, En wanneer voltrekt Gij aan mijn vervolgers uw oordeel?
Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
85 Onbeschaamden hebben mij kuilen gegraven, Want ze leven niet naar uw wet.
Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
86 Al uw geboden zijn waarachtig, Maar men vervolgt mij met leugens: Ach kom mij te hulp;
Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
87 Men had mij haast van de aarde verdelgd, Toch had ik mij niet aan uw bevelen onttrokken;
He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
88 Behoud mij in het leven naar uw genade, En de vermaningen van uw mond volg ik op!
Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
89 Uw woord blijft eeuwig, o Jahweh, Het staat vast als de hemel;
Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
90 Uw bestel houdt stand van geslacht tot geslacht, Staat vast als de aarde, die Gij hebt gegrond;
Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 En naar uw voorschriften blijven ze ook nu nog bestaan, Want het heelal is uw dienstknecht!
Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
92 Wanneer uw wet mij niet had verkwikt, Dan was ik in mijn ellende te gronde gegaan;
Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
93 Nimmer zal ik dan uw bevelen vergeten, Want juist daardoor doet Gij mij leven.
En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
94 Ik ben de uwe: Ach, kom mij te hulp, Want ijverig spoor ik uw voorschriften na;
Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
95 De bozen loeren, om mij te verdelgen, Maar ik blijf uw vermaningen achten.
Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
96 Aan alles zie ik een eind, al is het nog zo volmaakt, Maar uw gebod is onbegrensd!
Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
97 Hoe lief toch heb ik uw wet, Ik overweeg ze de hele dag door!
Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
98 Uw gebod maakt mij wijzer dan mijn vijanden zijn, Want het vergezelt mij voor eeuwig;
Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
99 Ik heb meer verstand dan al mijn meesters, Want ik denk over uw vermaningen na;
Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
100 En ik heb helderder inzicht dan de oudsten, Want ik neem uw bevelen in acht.
Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
101 Van alle slechte paden houd ik mijn voeten, Om uw woord te volbrengen;
Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
102 En van uw voorschriften wijk ik niet af, Want Gij hebt ze mij zelf onderwezen.
En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
103 Hoe zoet voor mijn gehemelte is uw bestel, Meer dan honing voor mijn mond;
Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
104 Door uw inzettingen ben ik verstandig geworden, En haat dus ieder leugenpad.
Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
105 Uw woord is een lamp voor mijn voeten, En een licht op mijn pad;
Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
106 Ik heb gezworen, en zal het gestand doen, Uw rechtvaardige voorschriften te onderhouden.
Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
107 Ach, Jahweh, ik ga zo diep gebukt, Wek mij ten leven naar uw bestel;
Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
108 Wil de offeranden van mijn mond aanvaarden, o Jahweh, En onderricht mij in uw geboden.
Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
109 Al zweeft mijn leven in voortdurend gevaar, Toch vergeet ik nimmer uw wet;
Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
110 En al leggen de bozen mij strikken, Van al uw bevelen wijk ik niet af.
Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
111 Uw vermaningen blijven mijn erfdeel voor eeuwig, Want ze zijn de vreugd van mijn hart;
Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 En ik heb er mijn hart op gezet, Naar uw inzettingen te leven voor eeuwig en immer!
Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
113 Ik haat halfslachtige wezens, Maar uw wet heb ik lief;
Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
114 Gij zijt mijn schuts en mijn schild, Ik vertrouw op uw woord;
Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
115 Weg van mij, zondaars, Laat mij de geboden van mijn God onderhouden!
Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
116 Sterk mij naar uw bestel, opdat ik blijf leven, En laat mijn hoop niet worden beschaamd;
Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
117 Stut mij, opdat ik worde gered, En mij altijd aan uw bevelen verkwikke.
Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
118 Wie uw inzettingen verlaten, zijn U een gruwel, Want ze bedenken enkel leugens;
Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
119 En als afval veracht Gij alle bozen op aarde, Daarom heb ik uw vermaningen lief.
Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
120 Mijn lichaam beeft voor U van schrik, En ik ben bevreesd voor uw oordeel!
Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
121 Een rechtvaardig oordeel hebt Gij geveld, Lever mij niet over aan mijn verdrukkers;
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
122 Uw woord blijve borg voor uw dienaar, Laat geen onbeschaamde mij kwellen.
Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
123 Mijn ogen smachten naar uw heil, En naar uw rechtvaardig bestel;
Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
124 Handel met uw dienstknecht naar uw genade, En leer mij uw inzettingen kennen;
Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
125 Ik ben uw dienstknecht: ach, geef mij verstand, Opdat ik uw vermaningen moge begrijpen.
Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
126 Het is tijd om te handelen, Jahweh: Men verkracht uw wet;
Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
127 Daarom heb ik uw geboden lief, Boven goud en edel metaal;
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
128 Daarom richt ik mij naar al uw bevelen, En haat ik ieder leugenpad.
Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
129 Uw vermaningen zijn wondervol, Mijn ziel neemt ze daarom in acht;
Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
130 De openbaring van uw woord straalt licht van zich uit, En geeft wijsheid aan de eenvoudigen;
Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
131 En smachtend open ik mijn mond, Want ik hunker naar uw geboden.
Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
132 Keer U tot mij, en wees mij genadig, Naar uw beschikking voor hen, die uw Naam beminnen;
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
133 Richt mijn schreden naar uw bestel, En laat geen onheil mij treffen.
Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
134 Bevrijd mij van de verdrukking der mensen, Opdat ik trouw uw bevelen volbrenge;
Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
135 Laat uw aangezicht stralen over uw dienstknecht, En leer mij uw inzettingen kennen.
Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
136 Stromen van tranen ontwellen mijn ogen, Omdat men uw wet niet beleeft.
Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
137 Rechtvaardig zijt Gij, o Jahweh, En ook uw voorschriften zijn volgens recht;
Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
138 In gerechtigheid hebt Gij uw vermaningen gegeven, En in volledige trouw.
Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
139 Ik word door ergernis verteerd, Omdat mijn vijanden uw woord vergeten;
Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
140 Maar uw bestel is beproefd als in vuur, En uw dienstknecht heeft het lief;
Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141 En al ben ik maar klein en gering, Nooit wil ik uw bevelen vergeten.
Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142 Ongerept blijft uw gerechtigheid voor eeuwig en immer, En waarachtig uw wet;
Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143 Al treffen mij nood en ellende, Uw geboden zijn mijn verkwikking.
Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144 Uw inzettingen zijn rechtvaardig voor eeuwig; Onderricht mij er in, opdat ik blijf leven!
Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145 Ik roep met heel mijn hart: Jahweh verhoor mij! Uw inzettingen wil ik trouw onderhouden;
Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146 Ik roep U aan: ach, kom mij te hulp, Om uw vermaningen te beleven.
Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147 Ik ben met mijn smeken de dageraad vóór, Want ik smacht naar uw woord;
Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148 En mijn ogen voorkomen de nachtwake, Om op te zien naar uw bestel.
Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149 Hoor in uw goedheid mijn smeken, o Jahweh, En wek mij naar uw beschikking ten leven;
Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
150 Mijn listige vervolgers zijn al nabij, Maar ze houden zich ver van uw wet;
Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
151 Maar Gij ook, Jahweh, zijt nabij, En waarachtig zijn al uw geboden;
Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
152 Van oudsher ken ik uw bevelen, Want Gij hebt ze gegeven voor eeuwig!
Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
153 Aanschouw mijn ellende, en kom mij te hulp, Want nooit vergeet ik uw wet;
Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
154 Wees mijn verdediger en mijn beschermer, En doe mij leven naar uw bestel.
Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
155 Het heil blijft ver van de bozen verwijderd, Want ze zoeken uw inzettingen niet;
Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
156 Maar uw barmhartigheid, Jahweh, is groot, Wek mij ten leven naar uw woord.
Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
157 Al zijn mijn vervolgers en vijanden talrijk, Van uw vermaningen wijk ik niet af;
Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
158 Het walgt mij, als ik trouwelozen aanschouw, Die uw geboden niet willen volbrengen.
Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
159 Zie, hoe ik uw bevelen liefheb, o Jahweh, Laat mij dan leven naar uw genade;
Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
160 Uw woord is een en al waarheid, En eeuwig houden al uw rechtvaardige voorschriften stand.
Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
161 Vorsten vervolgen mij zonder enige grond, Maar mijn hart is enkel beducht voor uw woord.
Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
162 Ik verheug mij over uw bestel, Als iemand, die rijke buit heeft gemaakt;
Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
163 Leugen en haat verfoei ik, Maar uw inzettingen heb ik lief.
Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
164 Zeven maal daags zing ik uw lof, Om uw rechtvaardige voorschriften;
Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
165 Die uw wet beminnen, genieten een heerlijke vrede, En struikelen nooit.
Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
166 Jahweh, ik smacht naar uw heil, En onderhoud uw geboden;
Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
167 Ik volg uw vermaningen op, En bemin ze van harte;
Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
168 Ik volbreng uw bevelen, Ja, heel mijn leven ligt voor U bloot!
Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
169 Jahweh, mijn smeken dringe tot U door, Geef mij inzicht naar uw woord;
Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
170 Moge mijn gebed voor uw aangezicht komen, Breng mij redding naar uw bestel.
Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
171 Dan zal een lofzang mijn lippen ontstromen, Omdat Gij uw inzettingen mij hebt geleerd;
Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
172 En mijn tong zal uw waarachtigheid loven, Want al uw vermaningen zijn gerecht.
Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
173 Uw hand zij bereid, mij te helpen, Want uw bevelen heb ik verkoren;
Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
174 Jahweh, ik smacht naar uw heil, En uw wet is mij een verkwikking.
Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
175 Mijn ziel moge leven, om U te loven, En uw voorschriften mogen mij helpen;
Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
176 Als een verloren schaap dool ik rond: zoek uw dienaar weer op, Want nimmer heb ik uw geboden vergeten!
Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
