Psalmen 108

1 Een lied; een psalm van David. Mijn hart is gerust, o mijn God; Ik wil zingen en spelen:

Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.

2 Word wakker, mijn lofzang; harp en citer ontwaak; Ik wil het morgenrood wekken!

Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.

3 Ik wil U loven onder de volken, o Jahweh, U verheerlijken onder de naties;

Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.

4 Want uw goedheid reikt tot de hemel, En tot de wolken uw trouw.

Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.

5 Verhef U boven de hemelen, o God; Uw glorie vervulle de aarde!

Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,

6 Wil uw geliefden dan redden, Strek uw rechterhand uit, en verhoor ons!

Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.

7 Bij zijn heiligheid heeft God het beloofd: Juichend zal ik Sikem verdelen, En het dal van Soekkot meten;

Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.

8 Mij behoort Gilad, van mij is Manasse. Efraïm is de helm van mijn hoofd, Juda mijn schepter,

Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;

9 Moab is mijn voetenbekken; Op Edom werp ik mijn schoeisel, Over Filistea hef ik mijn zegekreet aan.

Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.

10 Maar wie brengt mij nu binnen de vesting, Wie zal mij naar Edom geleiden;

Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?

11 Moet Gij het niet zijn, die ons hebt verstoten, o God, En niet langer met onze heirscharen optrekt, o God?

Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?

12 Ach, help ons dan tegen den vijand, Want hulp van mensen is ijdel.

Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.

13 Maar met God zijn wij sterk; Hij zal onze verdrukkers vertrappen!

Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.