Mark 4
1 Yesu wubuela tona diaka longa va disimu di mbu. Nkangu wu batu wukutakana va kaba wuba wuwombo. Diawu kakumina mu nlungu, wuvuanda muna. Nkangu wu batu wuba va disimu va ndambu mbu.
Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä.
2 Wuba longila mambu mawombo mu zinongo. Tala mambu kaba nlonga:
Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa:
3 —Wanu mboti: Nkuni wumosi wuyenda ku kuna.
Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään.
4 Bu kaba muanga mbongo, ndambu yibua mu yenda nzila; zinuni ziyiza mana kuyidoda.
Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen.
5 Ndambu yinkaka yibua va matadi; vuma beni vasia ba ntoto wuwombo ko. Zitheti zivika mena kuandi bila ntoto wusia ba phiba ko.
Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata.
6 Vayi muini wungolo bu wutotuka, mintuidila beni milebuka ayi miyuma bila misia ba mianzi ko.
Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui.
7 Yinkaka yibua va zitsendi. Zitsendi beni zimena ayi zifietikisamintuidila beni. Diawu mintuidila beni misia buta mimbutu ko.
Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää.
8 Vayi yinkaka yibua mu ntoto wumboti, yitotula mintuidila, mikula ayi mibuta mimbutu: yimosi makumatatu; yinkaka makumasambanu, yinkaka khama.
Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset.
9 Buna wubuela bakamba: woso widi matu ma wila buna bika kawa.
Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.
10 Bu kaba va niandi veka, batu bobo banzungidila va kimosi ayi kumi mimvuala miandi miodi banyuvula tsundu yi zinongo.
Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta.
11 Wuba vutudila: —Beno lutambula diluaku di zabila mansueki ma kipfumu ki Nzambi. Vayi kuidi batu bankaka bobo badi ku nganda, mamo mu zinongo kaka manyolokolo
Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta:
12 muingi: Mu thangu bantala, batedi kuawu vayi bakadi mona. Mu thangu banwa, bawilu kuawu vayi bakadi sudika muingi babika baluka kuidi Nzambi ayi masumu mawu mabika lemvokolo.
Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi.
13 Bosi wubuela bakamba: —Lukadi sudika nongo yayi e? Buna buevi lulenda sudikila zinongo zioso e?
Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte?
14 —Nkuni niandi wunkunanga mambu ma Nzambi.
Kylväjä kylvää sanan.
15 Batu bankaka badi mbongo yidi muyenda nzila, mu kunu mambu ma Nzambi. Bu bawilu mawu, buna satana wunkuizanga nsualu mu ziona mambu ma Nzambi makunu mu bawu.
Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli.
16 Bosi bankaka badi banga mbongo yikunu va ntoto widi matadi. Bawu wa mambu ma Nzambi, bantumbu vika kumatambulanga mu khini.
Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan:
17 Vayi bu bakambulu mianzi, bazingilanga ko. Bila enati ziphasi voti zithotolo zitonini mu diambu di mambu ma Nzambi, buna beti vika bua.
Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat.
18 Bankaka badi banga mbongo yikunu va zitsendi. Bawu beti wa mambu ma Nzambi.
Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan,
19 Vayi mambu beni makadi buta mimbutu mu diambu mayindu ma nza yayi, luvunu lu kimvuama ki nza ayi zitsatu zi mambu mankaka bu makotidi mu bawu buna mamfietikisanga Mambu ma Nzambi. (aiōn g165)
Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. (aiōn g165)
20 Bosi bankaka bawu bantambulanga mbongo mu ntoto wumboti. Bawu bobo beti wanga mambu ma Nzambi ayi bawu beti buta mimbutu miwombo: yinkaka makumatatu, yinkaka makumasambanu bosi yinkaka khama.
Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin.
21 Wuba kamba diaka: —A bwevi, beti nata muinda mu diambu di kuwutula ku tsi katini voti ku tsi mbuka e? A keti beti kuwunata mu diambu di kuwutula va yilu meza.
Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttilänjalkaan.
22 Mamo masuama mafueti ba va kiezila ayi mamo masueko mafueti totuka va nganda.
Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis.
23 Enati mutu widi matu mawila buna bika kawa.
Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan.
24 Buna wubuela diaka: lulubuka mbote mu mamo momo lulembo wa bila bela kulutezila mu tezo kioki lusadila ayi bela buela mawombo.
Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette.
25 Bila kuidi woso mutu beki, bela buela kumvana vayi kuidi mutu wowokambulu, bela kunziona biobi kutu bidi yandi.
Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois.
26 Wubuela tuba diaka: —Tala Kipfumu ki Nzambi kidedikini banga mutu wumosi wukuna mbongo mu ntoto.
Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan,
27 Kaleka voti kakotuka va builu voti va muini, mbongo yimena ayi yiyonzuka yawu veka niandi mukambu zaba.
Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään.
28 Ntoto wawu veka, wubuta mimbutu; va thete wumenisa ntuidila, bosiwutotula tsangu bosi mimbutu miyela.
Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä.
29 Thangu mimbutu mayedidi; nkuni wubonga kikhondolo kimvedolongo mimbutu muingi kavedila mimbutu bila thangu yivedila yifuana.
Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä.
30 Wubuela kamba diaka: —Mu mbi tulenda dedikisa kipfumu ki Nzambi? Mu nongo mbi tulendakulukambila yawu e?
Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme?
31 Kipfumu ki Nzambi kidedikini banga luteti lu mutalide. Bu lukununumu ntoto, luawu lututidi keva mu zitheti zioso va nza.
Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on;
32 Vayi luawu kunu mu ntoto lueti menanga ayi lumviokanga bikunusubioso mu kula ayi lueti totula matafi manneni; kuna zinuni zilenda tungilazindiala ziawu ku tsi phozi andi.
Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä.
33 Buna wuba longa mambu ma Nzambi mu zinongo ziwombo ziphilayayi, boso bubela diluaku di balenda kunsudikila.
Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla.
34 Kalendi kuba yolukila ko mu kambu sadila nongo. Vayi ti weka va niandi veka ayi minlonguki miandi, buna wuba kuba sudikisanga mambu moso.
Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä.
35 Va thangu masika muna lumbu kina, Yesu wukamba minlonguki miandi: —Tusabukanu ku disimu dinkaka.
Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse.
36 Basia bika nkangu wu batu; bawu bannata mu nlungu boso bu kabela. Minlungu minkaka miba yandi vana.
Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa.
37 Buela zimbukila vuka kingolo kieka. Mayo ma ngolo mabua mu nlungu. Bosi nlungu wutona wala nlangu.
Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin.
38 Niandi wuba wuleka kuna tsongi nlungu. Wuniekika ntu andi va mbatakusa. Minlonguki minkotula ayi minkamba: —A Nlongi! Tueka mfua vayi Ngeyo wummona diawu diambu di phamba e?
Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme?
39 Wukotuka, wutemina vuka ayi wuvana lutumu kuidi mbu: —Bika biyoko! Ba dio sui! Vuka kimanisa ayi ndembama yivutuka.
Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi.
40 Bosi wuyuvula minlonguki miandi: —A bila mbi luididi boma-boma? A buevi lukambulu minu e?
Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa?
41 Beka mona boma buwombo ayi beka niunguta bawu veka: —A buna nani mutu wawu muingi vuka ayi mbu bintumunika e?
Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset.
