Luke 1
1 Sumbu batu batona sonika mambu momo mavioka va khatitsikꞌeto;
Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on,
2 banga bubatukambila mawu kuidi batu bobo baba bambangi bamona mesotona vana thonono ayi baba bisadi bi mambu ma Nzambi.
Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat:
3 A mueni Tewofile, ndimona ti didi dimbote, sumbu ndifiongunina bumbotemambu moso tona vana thonono mu kusonikina mawu boso bu malandikinini
Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus:
4 muingi wuzaba kiedika ki mambu momo wulongu.
Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet.
5 Mu thangu Elode kaba ntinu mu Yuda, muba ayi nganga Nzambi yimosi, dizina diandi Zakali. Niandi wuba mu dikabu di Abia ayi nketo andi Elizabeti wuba mu nkuna Aloni.
Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet.
6 Bawu buadi baba batu basonga va meso ma Nzambi ayi baba kinzikangazithumunu zioso ayi mina mioso mi Pfumu mu kambu tsembolo.
Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti,
7 Basia buta bana ko bila Elizabeti wuba sita ayi bawu buadi baba banuna ngolo.
Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset.
8 Lumbu kimosi Zakali kaba sala kisalu kiandi ki kinganga Nzambi va ntuala Nzambi bila yiba thangu yi dikabu diandi;
Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä,
9 landila bu bela kifu ki zinganga Nzambi, niandi wubuilu tsombo mu kota mu vinga ki nlongo ki Pfumu mu diambu di yoka ansa.
Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin.
10 Mu thangu yinyokongo ansa, nkangu woso wu batu widi mu lusambulu ku nganda.
Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana.
11 Tumbu zimbukila mbasi yi Pfumu yintotukila, buna yitelimini va koko ku lubakala lu diziku di banyokilanga ansa.
Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella.
12 Zakali bu kammona, weka ntita ayi weka mona tsisi.
Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä.
13 Vayi mbasi yinkamba: —A Zakali, bika mona tsisi bila Nzambi wuwilu lusambulu luaku, diawu nketoꞌaku Elizabeti wela kubutila muana wu bakala ayi wela kuntedilanga Yowani.
Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes.
14 Wala ba tho yi khini ayi di tsaya kuidi ngeyo ayi batu bawombo bela mona khini mu mbutukulu andi.
Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä.
15 Wela ba wunneni va ntuala Pfumu, kalendi nua kadi vinu ko, kadi malavu mankolosongo ko. Wela ba wufuluka mu Pheve Yinlongo tona mu vumu ki nguandi.
Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta.
16 Wela vutula bana ba Iseli bawombo kuidi Nzambi awu.
ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö.
17 Wela tuamina Pfumu ku ntuala mu mpeve ayi mu lulendo lu Eli mu diambu di vutula nguizani va khatitsika madisa ayi bana bawu, mu diambu di batu bobo badi matingu batula mu tezo ki yindula bangabatu basonga ayi mu kubika batu bakubama mu diambu di Pfumu.
Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan.
18 Buna Zakali wuyuvula mbasi: —A buevi ndiela bu zabila e? Bila minu veka ndieka nunu ki ngolo ayi nketo ama mimvu miwombo keka.
Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen.
19 Mbasi yimvutudila: —Minu ndidi Ngabi, minu nditelamanga va ntuala Nzambi, thumunu mu kuyolukila ayi ku kamba minsamu miami mimbote.
Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle.
20 Vayi weka kituka dibaba ayi wulendi baka bu buela yolukilanga ko nate lumbu kioki mambu mama mela vangama. Bobo buela bela bila wusi wilukila ko mambu mama, momo mela vangama mu thangu yifuana.
Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään.
21 Vayi mu thangu beni, nkangu wu batu wuba vingila Zakali. Batu basimina bu bamona ti wulembu zingila muna vinga ki nlongo.
Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi.
22 Bu katotuka, kasi baka bu yolukila ko batu bobo bakutakana. Buna basudika ti tsongolo kamueni muna vinga nlongo. Niandi mu bidimbu kaba kuba yolukila ayi wusiala dibaba.
Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi.
23 Bu kamanisa bilumbu biandi bi kisalu, buna wuvutuka ku nzoꞌandi.
Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa.
24 Bilumbu bina bu bivioka, nketo andi Elizabeti weka mu buemba. Vayi zingondi zitanu kasuamina bila wukamba ti:
Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen:
25 —Tala maphangidi Pfumu! Niandi wumbengudidi thalu yimbote ayi botudi zitsoni ziama va meso ma batu boso.
Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa.
26 Mu ngondi yi nsambanu, Nzambi wufidisa mbasi Ngabi ku divula dimosi didi mu Ngalili. Dizina di divula beni Nazaleti,
Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret,
27 kuidi muana ndumba wumosi wuwizana makuela ayi bakala dimosi, diba mu nkuna Davidi. Dizina di bakala beni Zefu ayi dizina di muana ndumba Maliya.
Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria.
28 —Mboti aku e! Ngeyo wumonokono nlemvo kuidi Nzambi! Pfumu widi yaku!
Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa!
29 Maliya weka mona boma bu kawa mambu momo. Wuba ku kiyuvula tsundu yi mbote yoyo.
Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli.
30 Buna mbasi yinkamba: —Bika mona tsisi Maliya bila Nzambi wumueni kiadi.
Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä.
31 Tala: wela ba mu buemba ayi wela buta muana wu bakala; wela kuntedilanga Yesu.
Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus.
32 Wela ba wunneni. Wela tedudulungu “Nzambi yizangama” ayi Pfumu Nzambi wela kumvana kundu ki kipfumu ki nkulu andi Davidi.
Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen,
33 Wela biadilanga, mu zithangu zioso, batu batotukila mu Yakobi ayilubialu luandi lulendi suka ko. (aiōn g165)
Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. (aiōn g165)
34 Maliya wukamba Mbasi: —A buevi mela vangimina bila ndisi zaba nitu yi bakala ko?
Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä?
35 Mbasi yimvutudila: —Pheve Yinlongo yela kuluka mu ngeyo ayi kitsusula ki lulendo lu Nzambi wuzangama kiela kufukidila. Diawu wunlongo wela butuka, wela tedudulungu Muana wu Nzambi.
Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
36 Tala khombꞌaku Elizabeti, mamvandi widi mu buemba bu muana wu bakala mu bununu buandi. Niandi baba tedilanga sita weka mu ngondi andi yi nsambanu.
Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi.
37 Bila kuisi ko diambu diela lembakana vanga Nzambi.
Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa.
38 Buna Maliya wuvutula: —Minu ndidi kisadi ki Pfumu. Bika mavangimina kuidi minu boso buididi mambu maku. Buna mbasi yimbika.
Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä.
39 Mu bilumbu bina, Maliya wuyenda nsualu-nsualu ku divula didiku miongo, mu zunga ki Yuda.
Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin.
40 Wukota mu nzo Zakali ayi wuvana Elizabeti mboti.
Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia.
41 Thangu Elizabeti kawa mbote yi Maliya muanꞌandi wunikuka mu vumu kiandi. Buna wuwala mu Pheve Yinlongo.
Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä,
42 Ayi wuyamikina mu mbembo yingolo: —Ngeyo widi wusakumunu va miudi baketo ayi muana widi mu vumu kiaku widi wusakumunu.
Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä!
43 Buna kuevi kubedi diambu diadi ti ngudi yi Pfumu ama kiza kuidi minu e?
Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
44 Bila mu thangu nguilu mbotiꞌaku mu matu mama buna muana wunikukini mu vumu kiama mu diambu di khini.
Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani.
45 Khini kuidi nketo wowo wuwilukila bila mambu momo makamba Pfumu mu diambu diandi mela vangama.
Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta.
46 Buna Maliya wukamba: Muelꞌama wunkembisanga nzitusu wu Pfumu
Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
47 ayi mpeve yama yilembo mona khini mu diambu di Nzambi, Mvulusi ama.
Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani,
48 Bila wubengudi thaluꞌandi va kisadi kiandi kikambulu mfunu, diawu zitsungi zioso ziela kuthedilanga nketo wu zikhini.
Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman:
49 Bila Nzambi yi zingolo zioso wuphangidi mambu manneni Dizina diandi didi dinlongo.
Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä,
50 Ayi mamboti mandi mela zingilanga mu tsungi ka tsungi, kuidi bobo ba kunkizikanga.
Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät.
51 Wumonikisidi zingolo ziandi mu koko kuandi, wusasikisidi batu badi luniemo mu mintima miawu
Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä.
52 Wukuludi batu ba lulendo mu bikundu biawu bi kipfumu ayi wunangikidi batu bobo badi balembama
Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.
53 Wuyukutisidi batu bobo baba nzala mu bima bimbote. Wusindika bamvuama mioko yi mioko
Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi.
54 Wusadisidi kisadi kiandi Iseli mu thebukulu yi moyo mu mambote mandi.
Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa,
55 Banga buididi tsila yi kavana bakulu beto kuidi Abalahami ayi kuidi nkunꞌandi mu zithangu zioso. (aiōn g165)
(Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. (aiōn g165)
56 Tezo ki zingondi zitatu Mliya kavuandila kuidi Elizabeti, bosi wuvutuka ku nzoꞌandi.
Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa.
57 Lumbu ki Elizabeti ki buta bu kifuana, wubuta muana wu bakala.
Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan.
58 Bakundi bandi ayi bibutu biandi bu bawa phila Pfumu kamonisina mambote mandi, bamona khini va kimosi ayi niandi.
Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa.
59 Muana bu kadukisa dinana di bilumbu, bayiza mu diambu di nzengulu yi nitu yi kibakala. Bawu boso bazola kuntedila Zakali banga dizina di siandi,
Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias.
60 vayi nguandi wukamba ti: —Nana, dizina diandi Yowani.
Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes.
61 Vayi bawu bankamba: —Kadi mutu wumosi mu dikanda diaku kasi ko dizina diodi.
Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä.
62 Buna bayuvula dise, mu bidimbu, mu zaba dizina mbi katidi vana muana.
Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää.
63 Wulomba tini ki dibaya; muna kasonika ti: —Dizina diandi Yowani. Buna batu boso basimina.
Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät.
64 Muna thangu yina, munu andi wuzibudidi ayi ludimi luandi luniangukidi. Wuyolukidi ayi wukembisidi Nzambi.
Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa.
65 Batu babo bafikasana yawu bamona tsisi, ayi, bayolukilamambu beni mu tsi yoso yi miongo mi Yuda.
Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat.
66 Babo bawa nsamu beni balunda wawu mu mintima miawu ayi batuba: “A buna muana beni buevi kela bela e?” Bila Pfumu wuba yandi.
Ja kaikki, jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.
67 Dise diandi Zakali wufuluka mu Pheve Yinlongo, diawu kabikudila ti:
Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen:
68 Nkembo kuidi Pfumu, Nzambi yi Iseli Bila wuyiza tala batu bandi ayi wuba kudidi
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa,
69 Wututotudidi nkudi wu lulendo mu nkuna Davidi, kisadi kiandi.
Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa,
Niinkuin hän on muinen puhunut pyhäin prophetainsa suun kautta, (aiōn g165)
71 ti wela ku tukula mu mioko mi bambeni zieto; mu mioko mi batu bobo ba kutulendanga.
Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat:
72 Mu diambu di dukisa mambote kuidi bakulu beto ayi mu diambu di tebukila nguizani andi yinlongo moyo;
Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa,
73 ayi tebukila moyo ndefi yoyo kalevila nkulu eto Abalahami
Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa:
74 mu kutuvana diluaku di kunsadila mu kambu tsisi bu kameni kutukula mu mioko mi bambeni zieto
Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme,
75 mu bunlongo ayi mu busonga, mu bilumbu bieto bi luzingu, va ntualꞌandi.
Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme.
76 Ngeyo muana, wela tedudulungu Mbikudi wu Nzambi yizangama bila ngeyo wela tuaminina Pfumu ku ntualꞌandi mu diambu di kubika nzilꞌandi;
Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä,
77 mu diambu di zabikisa kuidi batu bandi ti Nzambi wumveni phulusu ayi wunlemvukidi masumu andi.
Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi,
78 Bila Nzambi eto fulukidi mu diadi ayi mu mambote Diawu mbuetete yi nsuka yela totukila ku yilu mu diambu dieto
Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä,
79 mu diambu di kienzula bobo badi mu tombi ayi bobo badi mu kini ki lufua, ayi mu diambu di diaisa zithambi zieto mu nzila yi ndembama.
Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle.
80 Muana wuyunduka ayi wukinda mu mpeve. Bosi wuzingila mu bibuangu bisuama nate mu lumbu kioki kakimonisa va meso ma batu ba Iseli.
Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman.
