ʻIsikieli 36
1 “Kikite foki, ʻe foha ʻoe tangata, ki he ngaahi moʻunga ʻo ʻIsileli, pea ke pehē, ʻE ngaahi moʻunga ʻo ʻIsileli, fanongo ki he folofola ʻa Sihova:
"Ja sinä, ihmislapsi, ennusta Israelin vuorista ja sano:
2 ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; koeʻuhi kuo pehē ʻe he fili kiate koe, ‘ʻEhē, ʻehē, naʻa mo e ngaahi potu māʻolunga talu mei muʻa kuo ʻamautolu ia:’
Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra: Koska vihollinen on sanonut teistä: 'Kas niin!' ja: 'Ikuiset kukkulat ovat tulleet meille perinnöksi',
3 Ko ia ke ke kikite, mo ke pehē, ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; Koeʻuhi kuo nau fakalala koe, mo nau fōngia hifo koe mei he potu kotoa pē, kae maʻu ʻakimoutolu ʻe he toenga hiteni, pea ʻoku lea ʻaki ʻakimoutolu ʻe he ngutu faʻa lau, pea manukiʻi ʻe he kakai;
sentähden ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Koska-niin, koska teitä on hävitetty ja poljettu joka taholta, että joutuisitte muiden kansain omaisuudeksi, ja koska te olette joutuneet pahain kielten ja kansan panettelun alaisiksi,
4 Ko ia, fanongo ʻe ngaahi moʻunga ʻo ʻIsileli ki he folofola ʻa Sihova ko e ʻOtua; ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua, ki he ngaahi moʻunga, mo e ngaahi vaitafe, pea ki he ngaahi teleʻa, pea mo e ngaahi potu lala, mo e ngaahi kolo kuo siʻaki, ʻaia naʻe hoko ko e meʻa vete mo e manukiʻanga ki he toenga hiteni, ʻoku nofo takatakai mai;
sentähden, Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille, autioille raunioille ja hyljätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet saaliiksi ja pilkaksi muille kansoille, mitä ympärillä on.
5 Ko ia ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; Ko e moʻoni ko e meʻa ʻi he kakaha ʻo ʻeku fuaʻa kuo u lea ai ki he toenga hiteni, pea mo ʻItomi kotoa, ʻakinautolu kuo nau tuʻutuʻuni moʻonautolu ʻa hoku fonua ʻi he fiefia ʻa honau loto, mo e loto fakafāsifasi, ke liʻaki ia ke vetea.
Sentähden sanoo Herra, Herra näin: Totisesti, kiivauteni tulessa minä puhun muita kansoja vastaan ja koko Edomia vastaan, jotka ovat kaikesta sydämestään iloiten ja sielu täynnä ylenkatsetta ottaneet omakseen minun maani karkoittaaksensa siitä ihmiset ja ryöstääksensä sen.
6 Ko ia, ke ke kikite ai ki he fonua ko ʻIsileli, pea ke pehē ki he ngaahi moʻunga, pea mo e ngaahi tafungofunga, mo e ngaahi vaitafe, pea ki he ngaahi teleʻa, ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; Vakai, kuo u lea ʻi heʻeku fuaʻa mo ʻeku tuputāmaki, koeʻuhi kuo mou fua ʻae mā ʻae kau hiteni:
Sentähden ennusta Israelin maasta ja sano vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, kiivaudessani ja vihassani minä puhun, koska teidän täytyy kärsiä pakanakansain pilkkaa.
7 Ko ia ʻoku pehē ai ʻe Sihova ko e ʻOtua, kuo u hiki hake hoku nima, ko e moʻoni ʻe fua pe ʻenau mā ʻe he hiteni, ʻoku ofi kiate kimoutolu.
Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä kohotan käteni: totisesti saavat pakanakansat, jotka teidän ympärillänne ovat, itse kärsiä oman pilkkansa.
8 Ka ko kimoutolu, ʻE ngaahi moʻunga ʻo ʻIsileli, ʻe fakatupu ke lōloa homou ngaahi vaʻa, pea ʻe tuku ʻa homou fua ki hoku kakai ko ʻIsileli: he kuo ofi mai ʻenau haʻu.
Mutta te, Israelin vuoret, teette lehvänne ja kannatte hedelmänne minun kansalleni Israelille, sillä he ovat aivan lähellä, ovat tulossa.
9 He, vakai, ʻoku ou kau mo kimoutolu, pea te u foki mai kiate kimoutolu, pea ʻe keli mo tūtuuʻi ʻakimoutolu:
Sillä katso, minä tulen teidän tykönne ja käännyn teidän puoleenne, ja teidät viljellään ja teihin kylvetään.
10 Pea te u fakatokolahi hoʻomou kakai tangata, ʻae fale kotoa ʻo ʻIsileli, ʻio, ʻa hono kātoa: pea ʻe fakakakai ʻae ngaahi kolo, pea ʻe toe langaʻi hake ʻae ngaahi potu lala.
Ja minä lisään teille ihmisiä runsaasti-kaiken Israelin heimon kokonansa-ja kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.
11 Pea te u fakatokolahi ʻae kau tangata, pea mo e fanga manu ʻiate kimoutolu pea te nau tupu ke lahi mo faʻa fua pea te u fakanofo ʻakimoutolu ʻo hangē ko ia ʻi muʻa, pea ʻe lahi hake ʻae lelei te u fai kiate kimoutolu ʻi hono muʻaki fai: pea te mou ʻilo ko Sihova au.
Ja minä lisään teille ihmisiä ja karjaa runsaasti, ja ne lisääntyvät ja ovat hedelmälliset. Minä teen teidät asutuiksi, niinkuin olitte muinaisina päivinänne, ja teen hyvää vielä enemmän kuin alkuaikoinanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.
12 ʻIo, te u tuku ʻae kakai ke ʻeveʻeva ʻiate koe, ʻa hoku kakai ko ʻIsileli; pea te nau maʻu koe, pea te ke hoko ko honau tofiʻa, pea ʻe ʻikai te ke toe fakatokosiʻi ʻakinautolu.
Minä annan teidän kukkuloillanne kulkea ihmisten, kansani Israelin; ja he ottavat sinut omaksensa, ja sinä tulet heille perintöosaksi, ja sinä et enää tästälähin riistä heidän lapsiansa.
13 ʻOku pehē ʻa Sihova ko e ʻOtua; Koeʻuhi ʻoku nau pehē kiate kimoutolu, ʻOku ke maumauʻi kakai, pea kuo ke fakatokosiʻi ho puleʻanga;
Näin sanoo Herra, Herra: Koska teille on sanottu: 'Sinä olet ihmissyöjätär, oman kansasi lasten riistäjätär',
14 Ko ia ʻe ʻikai te ke toe maumau tangata, pe toe fakatokosiʻi ho puleʻanga, ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua.
sentähden et sinä ole enää syövä ihmisiä etkä enää riistävä lapsia omalta kansaltasi, sanoo Herra, Herra.
15 Pea ʻe ʻikai te u tuku ke ongoʻi ʻa hoʻo fakamaaʻi ʻe he hiteni, pe te ke toe fua ʻae manukiʻi ʻae kakai, pea ʻe ʻikai te ke toe fakahinga ki lalo ho puleʻanga, ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua.”
Enkä minä enää anna sinun joutua kuulemaan pakanakansojen pilkkaa, eikä tarvitse sinun enää kärsiä kansojen herjauksia, et myöskään sinä enää omaa kansaasi kaada, sanoo Herra, Herra."
16 Naʻe hoko foki ʻae folofola ʻa Sihova kiate au, ʻo pehē,
Ja minulle tuli tämä Herran sana:
17 “Foha ʻoe tangata, ʻi he kei nofo ʻae fale ʻo ʻIsileli, ʻi honau fonua ʻonautolu, naʻa nau fakalieliaʻi ia ʻi heʻenau anga ʻanautolu pe, mo e ngaahi meʻa naʻa nau fai: naʻe tatau kiate au ʻenau anga mo e taʻemaʻa ha fefine kuo vaheʻi.
"Ihmislapsi, kun Israelin heimo asui maassansa, he saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Niinkuin kuukautistilan saastaisuus oli minun edessäni heidän vaelluksensa.
18 Ko ia naʻaku lilingi atu ai hoku houhau kiate kinautolu, koeʻuhi ko e toto naʻa nau lilingi ʻi he funga fonua, pea koeʻuhi ko e ngaahi tamapua naʻa nau fakaʻuliʻi ʻaki ia:
Niin minä vuodatin kiivauteni heidän ylitsensä veren tähden, jota he olivat vuodattaneet maassa, ja heidän kivijumalainsa tähden, joilla he olivat sen saastuttaneet.
19 Pea naʻaku fakahēʻi ʻakinautolu ki he hiteni, pea naʻe fakamovetevete ʻakinautolu ki he ngaahi fonua: naʻaku fakamaauʻi ʻakinautolu ʻo fakatatau ki heʻenau anga, pea tatau mo e ngaahi meʻa naʻa nau fai.
Ja minä hajotin heidät pakanakansojen sekaan, ja heidät siroteltiin muihin maihin. Vaelluksensa ja tekojensa mukaan minä heidät tuomitsin.
20 Pea ʻi heʻenau hoko atu ki he hiteni, ʻaia naʻa nau ʻalu ki ai, naʻa nau fakalieliaʻi ʻa hoku huafa tapu ʻi heʻenau pehēange kiate kinautolu, ‘Ko e kakai ʻena ʻa Sihova, pea kuo nau mahuʻi mai mei hono fonua.’
Niin he tulivat pakanakansain sekaan; minne tulivatkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni, kun heistä sanottiin: 'Nämä ovat Herran kansa, mutta heidän on täytynyt lähteä pois hänen maastansa'.
21 Ka naʻaku mamae au ki hoku huafa tapu ʻaia ne fakalieliaʻi ʻe he fale ʻo ʻIsileli, ʻi he lotolotonga ʻoe hiteni ʻaia naʻa nau ʻalu ki ai.
Niin minun tuli sääli pyhää nimeäni, jonka Israelin heimo saastutti pakanakansain seassa, minne tulivatkin.
22 Ko ia, lea ki he fale ʻo ʻIsileli, ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; ʻOku ʻikai te u fai eni koeʻuhi ko kimoutolu, ka koeʻuhi ko hoku huafa tapu ʻoʻoku, ʻaia kuo mou fakalieliaʻi ʻi he lotolotonga ʻoe hiteni, ʻaia naʻa mou ʻalu ki ai.
Sentähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: En tee minä teidän tähtenne, Israelin heimo, sitä minkä teen, vaan oman pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet pakanakansain seassa, minne tulittekin.
23 Pea te u fakamāʻoniʻoniʻi ʻa hoku huafa lahi, ʻaia naʻe fakalieliaʻi ʻi he lotolotonga ʻoe hiteni, ʻaia kuo mou fakalieliaʻi ʻiate kinautolu; pea ʻe ʻilo ʻe he hiteni, ko Sihova au, ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua, ʻoka fakamāʻoniʻoniʻi au ʻekimoutolu ʻi honau ʻao.
Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansain seassa, jonka te olette häväisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmäinsä edessä.
24 He te u toʻo ʻakimoutolu mei he hiteni, pea tānaki ʻakimoutolu mei he fonua kotoa pē, mo ʻomi ʻakimoutolu ki homou fonua ʻomoutolu.
Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.
25 Pea te u toki luluku ʻaki ʻakimoutolu ʻae vai maʻa, pea te mou maʻa: te u fakamaʻa ʻakimoutolu mei hoʻomou fakalielia kotoa pē, pea mo homou ngaahi tamapua.
Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
26 Te u foaki foki ha loto foʻou kiate kimoutolu, pea te u ʻai kiate kimoutolu ha laumālie foʻou; te u toʻo ʻo ʻave ʻae loto maka mei homou kakano, pea te u foaki kiate kimoutolu ʻae loto kakanoʻia.
Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
27 Pea te u tuku ki loto ʻiate kimoutolu ʻa hoku laumālie, pea te u fakalotoʻi ʻakimoutolu ke ʻaʻeva ʻi heʻeku ngaahi fekau, pea te mou tauhi ʻaia ʻoku ou tuʻutuʻuni, pea fai ki ai.
Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
28 Pea te mou nofo ʻi he fonua naʻaku foaki ki hoʻomou ngaahi tamai; pea te mou ʻi ai ko hoku kakai, pea te u ʻi ai au ko homou ʻOtua.
Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.
29 Te u fakamoʻui foki ʻakimoutolu mei hoʻomou taʻemaʻa kotoa pē: pea te u ui ki he koane, pea te u fakatupu ia ke lahi, pea ʻe ʻikai tuku ha honge kiate kimoutolu.
Minä vapahdan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Ja minä kutsun esiin viljan ja teen sen runsaaksi enkä anna teille nälänhätää.
30 Pea te u fakatupu ke lahi ʻae fua ʻi he ʻakau, mo e fua ʻoe kelekele, koeʻuhi ke ʻoua naʻa toe manuki ʻaki hoʻomou hongea ʻe he kakai hiteni.
Minä teen runsaaksi puitten hedelmän ja pellon sadon, niin ettette enää joudu kärsimään kansojen seassa herjausta nälän takia.
31 Pea te mou toki manatu ʻekimoutolu pe ki hoʻomou ngaahi faianga kovi, mo e ngaahi meʻa naʻa mou fai naʻe ʻikai lelei, pea te mou fehiʻa mate kiate kimoutolu, ʻi homou ʻao pe ʻomoutolu, koeʻuhi ko hoʻomou hia, pea mo hoʻomou ngaahi fakalielia.
Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyvät, ja teitä kyllästyttää oma itsenne rikostenne ja kauhistustenne tähden.
32 Ka mou ʻilo eni, ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua, ʻOku ʻikai te u fai eni koeʻuhi ko kimoutolu: ʻE fale ʻo ʻIsileli, mou mā, pea mou puputuʻu koeʻuhi ko hoʻomou ngaahi faianga.”
En minä teidän tähtenne sitä tee, sanoo Herra, Herra: se olkoon teille tiettävä. Hävetkää ja tuntekaa häpeätä vaelluksenne tähden, te Israelin heimo.
33 ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; “ʻI he ʻaho ko ia te u fakamaʻa ai ʻakimoutolu mei hoʻomou ngaahi angahala, te u pule foki ke mou nofo ki he ngaahi kolo, pea ʻe toe langaʻi hake ʻae ngaahi potu lala.
Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä teidät puhdistan kaikista pahoista teoistanne, minä asutan kaupungit, ja rauniot rakennetaan jälleen,
34 Pea ʻe toe ngoueʻi ʻae fonua ne lala, neongo naʻe tuku siʻaki pe ia ʻi he ʻao ʻonautolu kotoa pē, naʻe ʻalu ange ai.
ja autiomaa viljellään, sen sijaan että se on ollut autiona jokaisen ohitsekulkijan silmäin edessä.
35 Pea te nau lea ʻo pehē, Ko e fonua ni ʻaia ne liʻaki, kuo hangē eni ko e ngoue ʻo ʻIteni; pea kuo ʻāʻi pea kuo fakakakai ʻae ngaahi kolo naʻe liʻaki mo maumauʻi.
Silloin sanotaan: 'Tästä maasta, joka oli autiona, on tullut kuin Eedenin puutarha; ja raunioina olleet, autiot ja maahan revityt kaupungit ovat varustettuja ja asuttuja'.
36 Pea ʻe toki ʻilo ai ʻe he toenga hiteni ʻe nofo takatakai ʻiate kimoutolu, ko au ia ko Sihova, ʻoku toe langa ai ʻae ngaahi potu ne maumauʻi, pea toe ngoueʻi ʻaia naʻe liʻaki: ko au ko Sihova kuo lea ki ai, pea ko au te u fai ia.”
Niin tulevat pakanakansat, joita on jäljellä teidän ympärillänne, tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen alasrevityn ja istutan aution: minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.
37 ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua; “Ka naʻa mo eni ʻe kumi au ʻe he fale ʻo ʻIsileli, ke u fai ia maʻanautolu; pea te u fakatokolahiʻi ʻakinautolu ʻo hangē ko e tupu ha fanga sipi.
Näin sanoo Herra, Herra: Vielä tätäkin annan Israelin heimon minulta anoa, että tekisin heille sen: minä lisään heille ihmisiä runsaasti kuin lammaslaumaa.
38 ʻO hangē ko e fanga sipi māʻoniʻoni, ʻae fanga sipi ʻi Selūsalema ʻi he ngaahi kātoanga māʻoniʻoni ʻi ai; ʻe pehē ʻae fakapito ʻaki ʻae kakai ʻae ngaahi kolo ne liʻaki: pea te nau ʻilo ko Sihova au.”
Niinkuin on pyhitettyjen uhrilammasten laumaa, niinkuin Jerusalemin lammaslaumaa sen juhlissa, niin tulevat raunioina olleet kaupungit täyteen ihmislaumaa. Ja niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra."
