< Zaburi 130 >

1 Wimbo wa kwenda juu. Kutoka vilindini ninakulilia, Ee Bwana.
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.
2 Ee Bwana, sikia sauti yangu. Masikio yako na yawe masikivu kwa kilio changu unihurumie.
Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.
3 Kama wewe, Ee Bwana, ungeweka kumbukumbu ya dhambi, Ee Bwana, ni nani angeliweza kusimama?
Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?
4 Lakini kwako kuna msamaha, kwa hiyo wewe unaogopwa.
Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.
5 Namngojea Bwana, nafsi yangu inangojea, katika neno lake naweka tumaini langu.
Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.
6 Nafsi yangu inamngojea Bwana kuliko walinzi waingojeavyo asubuhi, naam, kuliko walinzi waingojeavyo asubuhi.
Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.
7 Ee Israeli, mtumaini Bwana, maana kwa Bwana kuna upendo usiokoma, na kwake kuna ukombozi kamili.
Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.
8 Yeye mwenyewe ataikomboa Israeli kutoka dhambi zao zote.
Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

< Zaburi 130 >