Salmos 106

1 Dejen que el Señor sea alabado. Alaben al Señor, porque él es bueno; porque su misericordia es inmutable para siempre.

Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

2 ¿Quién puede dar cuenta de los grandes actos del Señor, o dejar en claro toda su alabanza?

Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?

3 Felices son aquellos cuyas decisiones son rectas, y el que hace justicia todo el tiempo.

Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.

4 Recuerda, oh Señor, cuando eres bueno con tu pueblo; Oh, deja que tu salvación venga a mí;

Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,

5 Para que pueda ver el bienestar de las personas de tu elección y participe en la alegría de tu nación y enorgullezca de tu herencia.

Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.

6 Somos pecadores como nuestros padres, hemos hecho mal, nuestros actos son malos.

Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.

7 Nuestros padres no pensaron en tus maravillas en Egipto; ellos no guardaron en la memoria la gran cantidad de tus misericordias, sino que te dieron motivos para la ira en el mar, incluso en el Mar Rojo.

Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.

8 Pero él era su salvador a causa de su nombre, para que los hombres pudieran ver su gran poder.

Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.

9 Por su palabra, el mar Rojo se secó, y él los llevó por las aguas profundas como a través del desierto.

Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,

10 Y los tomó a salvo de las manos de sus enemigos, y los mantuvo lejos de los ataques de los que estaban contra ellos.

Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.

11 Y las aguas pasaron sobre sus enemigos; todos ellos llegaron a su fin.

Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.

12 Entonces tuvieron fe en su palabra; ellos le dieron canciones de alabanza.

Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.

13 Pero el recuerdo de sus obras fue breve; no esperando ser guiado por él,

Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.

14 Ellos dieron paso a sus malos deseos en la tierra baldía, y pusieron a Dios a prueba en el desierto.

He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

15 Y él les dio su pedido, pero envió una enfermedad devastadora en sus almas.

Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

16 Estaban llenos de envidia contra Moisés en las tiendas, y contra Aarón, el santo del Señor.

Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.

17 La apertura de la tierra puso fin a Datán, cubriendo a Abiram y su banda.

Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,

18 Y se encendió un fuego entre sus tiendas; los pecadores fueron quemados por las llamas.

Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.

19 Hicieron un becerro en Horeb, y adoraron a una imagen de oro.

He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.

20 Y su gloria fue transformada en imagen de buey, cuyo alimento es hierba.

Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.

21 No tenían memoria de Dios su salvador, que había hecho grandes cosas en Egipto;

He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,

22 Obras de maravilla en la tierra de Ham, y cosas de miedo en el Mar Rojo.

Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.

23 Y él se proponía poner fin a ellos si Moisés, su siervo especial, no se hubiera levantado delante de él, entre él y su pueblo, haciendo retroceder su ira, para guardarlos de la destrucción.

Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.

24 Estaban disgustados con la buena tierra; no tenían fe en su palabra;

Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,

25 Hablando contra él secretamente en sus tiendas, no escucharon la voz del Señor.

Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.

26 Entonces les juró que los exterminaría en la tierra baldía.

Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,

27 para que sus hijos se mezclen entre las naciones, y sean enviados a otras tierras.

Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.

28 Y se juntaron con Baal-peor, y tomaron parte en las ofrendas a los muertos.

Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

29 Entonces lo enojaron por su comportamiento; y él envió enfermedad sobre ellos.

Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.

30 Entonces se levantó Finees y oró por ellos; y la enfermedad no se expandió.

Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.

31 Y todas las generaciones que vinieron después de él guardaban para siempre el recuerdo de su justicia.

Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.

32 E hicieron enojar a Dios otra vez en las aguas de Meriba, y Moisés se angustió por causa de ellos;

Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;

33 Porque ellos hicieron amargar su espíritu, y él dijo cosas impías.

Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.

34 No pusieron fin a los pueblos, como el Señor había dicho;

Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,

35 Pero se unieron a las naciones, aprendiendo sus obras.

Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,

36 Y adoraron a las imágenes; que eran un peligro para ellos:

Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.

37 Incluso hicieron ofrendas de sus hijos y sus hijas a espíritus malignos,

Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

38 Y dieron la sangre de sus hijos y de sus hijas que no habían hecho mal, ofreciéndolas a las imágenes de Canaán; y la tierra quedó contaminada con sangre.

Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,

39 Y se contaminaron con sus obras, yendo tras sus malos deseos.

Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.

40 Entonces la ira del Señor ardió contra su pueblo, y él se enojó contra su heredad.

Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,

41 Y él los entregó en manos de las naciones; y fueron gobernados por sus enemigos.

Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.

42 Por ellos fueron aplastados, y humillados bajo sus manos.

Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.

43 Una y otra vez los hizo libres; pero sus corazones se volvieron contra su propósito, y fueron vencidos por sus pecados.

Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.

44 Pero cuando su clamor llegó a sus oídos, tuvo piedad de su problema:

Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,

45 Y tuvo en cuenta su acuerdo con ellos, y en su gran misericordia les dio el perdón.

Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,

46 Él puso lástima en los corazones de aquellos que los hicieron prisioneros.

Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.

47 Sé nuestro Salvador, Señor Dios nuestro, y nos volvamos a reunir de entre las naciones, para que glorifiquemos tu santo nombre y nos gloriamos en tu alabanza.

Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.

48 Alabado sea el Señor Dios de Israel por los siglos de los siglos; y que toda la gente diga: que así sea. Alaba al Señor.

Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!