< Romanos 4 >

1 Entonces, ¿qué diremos que obtuvo Abraham, nuestro antepasado según [la ]naturaleza humana?
Mitäs me siis sanomme meidän isämme Abrahamin lihan puolesta löytäneen?
2 Porque si Abraham fue declarado justo por [las ]obras, tiene de qué enaltecerse, pero no ante Dios.
Sillä jos Abraham on töiden kautta vanhurskaaksi tullut, niin hänellä on kerskaamista, vaan ei Jumalan edessä.
3 Pues, ¿qué dice la Escritura? Abraham creyó a Dios, y se le tomó en cuenta como justicia.
Mutta mitä Raamattu sano: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
4 Al que trabaja, no se le cuenta el salario como gracia sino como deuda,
Mutta sille, joka työtä tekee, ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta.
5 pero al que no trabaja, sino cree en el que declara justo al impío, su fe se le toma en cuenta como justicia.
Mutta joka ei työtä tee, vaan uskoo sen päälle, joka jumalattoman vanhurskaaksi tekee, hänen uskonsa luetaan hänelle vanhurskaudeksi.
6 Como también David declara la inmensa felicidad del hombre al cual Dios atribuye [la ]justicia sin obras,
Niinkuin myös David sanoo: autuus on sen ihmisen, jolle Jumala vanhurskauden lukee ilman töitä:
7 cuando dice: Inmensamente felices son aquellos a quienes se les perdonan [las] iniquidades Y se les cubren los pecados.
Autuaat ovat ne, joidenka vääryydet ovat anteeksi annetut, ja joidenka synnit peitetyt ovat.
8 Inmensamente feliz [el] varón de quien [el] Señor de ningún modo toma en cuenta [el] pecado.
Autuas on se mies, jolle Jumala ei syntiä lue.
9 ¿Esta inmensa felicidad es para [los ]circuncidados o también para [los ]no circuncidados? Porque decimos: A Abraham se [le] contó la fe como justicia.
Lieneekö siis tämä autuus ainoastaan ympärileikkaukselle tullut, elikkä myös esinahalle? Niinpä me sanomme: Abrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi.
10 ¿Cuándo, pues, se le contó? ¿Cuándo estaba circuncidado o cuando no estaba circuncidado? No cuando estaba circuncidado, sino cuando no estaba circuncidado.
Kuinkas se hänelle luettiin: koska hän oli ympärileikkauksessa, eli esinahassa? Ei ympärileikkauksessa, vaan esinahassa,
11 Recibió [la ]señal de [la ]circuncisión, [el] sello de la justicia de la fe que tuvo cuando no estaba circuncidado, para ser padre de todos los que creen que están circuncidados, aunque no están circuncidados, a fin de que se les tuviera en cuenta la fe como justicia.
Ja hän sai ympärileikkauksen merkin vahvistukseksi, että hän oli uskon kautta vanhurkaaksi tehty, joka hänellä esinahassa oli, että hänen piti oleman kaikkein uskovaisten isä esinahassa, että se niillekin vanhurskaudeksi luettaisiin,
12 Es padre de los circuncidados, y no solo de los circuncidados, sino también de los que siguen las pisadas de la fe cuando nuestro antepasado Abraham no estaba circuncidado.
Ja hän tulis myös ympärileikkauksen isäksi, ei ainoasti niiden, jotka ympärileikatuista syntyneet ovat, mutta myös niiden, jotka sen uskon jälkiä vaeltavat, joka meidän isän Abrahamin esinahassa oli.
13 Pues la promesa dada a Abraham y a su descendencia de que [él] sería heredero del mundo, no se [dio] por medio de [la] Ley, sino por medio de [la] justicia de [la ]fe.
Sillä se lupaus, että hänen piti maailman perilliseksi tuleman, ei ole Abrahamille eikä hänen siemenellensä lain kautta tapahtunut, vaan uskon vanhurskauden kautta.
14 Porque si los de [la] Ley son herederos, la fe queda sin valor y la promesa anulada,
Sillä jos ne, jotka laista ovat, ovat perilliset, niin usko on turha ja lupaus on hukkaan tullut.
15 pues la Ley produce [la ]ira [de Dios]. Pero donde no hay Ley, tampoco hay transgresión.
Sillä laki kehoittaa vihan; sillä kussa ei lakia ole, ei siellä ole myös ylitsekäymistä.
16 Por eso la promesa es por [la] fe para que sea según [la] gracia, a fin de que sea firme para toda la [descendencia], no solo la que practica la Ley, sino también para la que practica [la] fe de Abraham, antepasado de todos nosotros.
Sentähden tulee se uskosta, että sen pitää armosta oleman: että se lupaus pitää vahva oleman kaikelle siemenelle, ei sille ainoastaan, joka lain alla on, mutta myös sille, joka Abrahamin uskosta on, joka on meidän kaikkein isämme,
17 Como está escrito: Te puse como padre de muchos pueblos, delante de Dios. Creyó que Él da vida a [los] muertos y llama las cosas que no son como [las] que existen.
(Niinkuin kirjoitettu on: minä asetin sinun monen pakanan isäksi) Jumalan edessä, jonka hän uskonut on, joka kuolleet eläväksi tekee ja kutsuu ne, jotka ei ole, niinkuin ne olisivat.
18 [Abraham] creyó en esperanza contra esperanza que sería [el] padre de muchos pueblos, según lo que se le dijo: Así será tu descendencia.
Ja hän uskoo sen toivon, jossa ei toivoa ollut, että hänen piti oleman monen pakanan isän, sen jälkeen kuin hänelle sanottu oli: niin pitää sinun siemenes oleman.
19 No se debilitó en la fe cuando consideró su cuerpo prácticamente muerto, pues tenía como 100 años y [consideró] muerta la matriz de Sara.
Ja ei hän tullut heikoksi uskossa eikä katsonut kuollutta ruumistansa, ehkä hän jo lähes sadan ajastajan vanha oli, eikä Saaran kuollutta kohtua.
20 No vaciló ni fue incrédulo a la promesa de Dios, sino se fortaleció en la fe y dio gloria a Dios.
Mutta ei hän epäillyt ensinkään Jumalan lupauksesta epäuskolla, vaan oli vahva uskossa ja antoi Jumalalle kunnian,
21 Estaba plenamente convencido de que el que prometió también es poderoso para cumplirlo,
Ja oli täydellisesti vahva siitä, että mitä Jumala lupaa, sen hän myös voi tehdä.
22 por lo cual [la fe] se le contó como justicia.
Sentähden se on myös hänelle vanhurskaudeksi luettu.
23 No solo por causa de [Abraham] está escrito que se le contó [como justicia],
Niin ei se ole ainoastaan hänen tähtensä kirjoitettu, että se hänelle luettu oli,
24 sino también por causa de nosotros, a quienes nos sería contada, a los que creemos en el que resucitó a Jesús nuestro Señor de entre [los] muertos,
Vaan myös meidän tähtemme, joille se myös pitää luettaman, kuin me sen päälle uskomme, joka meidän Herran Jesuksen kuolleista herätti,
25 Quien se entregó por causa de nuestras transgresiones y fue resucitado a causa de nuestra justificación.
Joka meidän synteimme tähden on annettu ulos, ja meidän vanhurskauttamisemme tähden herätetty ylös.

< Romanos 4 >