Proverbios 26
1 No conviene la nieve en el verano Ni la lluvia en la cosecha, Ni la honra al necio.
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
2 Como pájaro que aletea y golondrina que vuela, Así la maldición sin causa no se cumple.
Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
3 El látigo para el caballo, el cabestro para el asno Y la vara para la espalda del necio.
Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
4 No respondas al necio según su necedad, Para que no seas tú como él.
Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
5 Responde al necio como merece su necedad, Para que él no se estime sabio.
Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
6 El que envía mensaje por medio de un necio Corta sus pies y bebe violencia.
Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
7 Al lisiado le cuelgan las piernas inútiles. Así es el proverbio en la boca del necio.
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
8 Como sujetar una piedra en la honda, Así es el que da honores al necio.
Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
9 Como espina que cae en la mano de un borracho, Así es el proverbio en boca de los necios.
Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
10 Como arquero que dispara contra cualquiera, Es el que contrata a insensatos y vagabundos.
Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
11 Como perro que vuelve a su vómito, Así el necio repite su insensatez.
Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
12 ¿Has visto a alguien sabio en su propia opinión? Más se puede esperar de un necio que de él.
Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 Dice el perezoso: El león está en el camino, Hay un león en la plaza.
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
14 Como la puerta gira sobre sus bisagras, Así también el perezoso en su cama.
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
15 El perezoso mete su mano en el plato, Y le repugna aun llevar la comida a su boca.
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
16 El perezoso se cree más sabio Que siete hombres que responden con discreción.
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
17 El que se mete en pleito ajeno Es como el que agarra un perro por las orejas.
Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
18 Como el loco furioso que lanza dardos encendidos y flechas mortales,
Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
19 Así es el que engaña a su prójimo Y luego dice: Solo era una broma.
on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
20 Sin leña se apaga el fuego, Y donde no hay chismoso, cesa la contienda.
Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
21 El carbón para las brasas y la leña para el fuego, Y el pendenciero para encender la contienda.
Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
22 Las palabras del chismoso son manjares, Que bajan hasta lo más recóndito del ser.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
23 Como escoria de plata echada sobre un tiesto Son los labios enardecidos y el corazón perverso.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
24 Disimula con sus labios el que odia, Pero en su interior trama el engaño.
Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
25 Aunque hable amigablemente, no le creas, Porque siete repugnancias hay en su corazón.
Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
26 Aunque con disimulo encubra su odio, Su perversidad será descubierta en la congregación.
Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
27 El que cave una fosa, caerá en ella, Y al que ruede una piedra, le caerá encima.
Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
28 La lengua mentirosa odia a los que aflige, Y la boca lisonjera causa ruina.
Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
