Псалтирь 120

1 Ко Господу, внегда скорбети ми, воззвах, и услыша мя.

Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

2 Господи, избави душу мою от устен неправедных и от языка льстива.

Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

3 Что дастся тебе, или что приложится тебе к языку льстиву?

Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

4 Стрелы сильнаго изощрены, со угльми пустынными.

Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

5 Увы мне, яко пришелствие мое продолжися, вселихся с селении Кидарскими:

Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

6 много пришелствова душа моя: с ненавидящими мира бех мирен:

Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

7 егда глаголах им, боряху мя туне.

Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.