Mapisarema 122

1 Rwiyo rworwendo rwaDhavhidhi. Ndakafara pavakati kwandiri, “Handei kumba yaJehovha.”

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

2 Tsoka dzedu dzimire mukati mamasuo ako, iwe Jerusarema.

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

3 Jerusarema rakavakwa seguta rakapakata kwazvo.

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

4 Ndiko kunokwira marudzi, iwo marudzi aJehovha, kundorumbidza zita raJehovha maererano nezvakatemerwa Israeri.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

5 Zvigaro zvokutonga zvimire ikoko, zvigaro zvoushe zveimba yaDhavhidhi.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

6 Nyengetererai rugare rweJerusarema: “Vanokuda dai vagara zvakanaka.

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

7 Dai mukati mamasvingo ako maita rugare, nokuchengetedzeka mukati menhare dzako.”

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

8 Nokuda kwehama neshamwari dzangu, ndichati, “Rugare ngaruve mukati mako.”

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

9 Nokuda kweimba yaJehovha Mwari wedu, ndichatsvaka kubudirira kwako.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.