Salmos 88
1 Cântico e Salmo dos filhos de Coré, para o regente, conforme “Maalate Leanote”. Instrução feita por Hemã, o Ezraíta: Ó SENHOR Deus de minha salvação, dia [e] noite clamo diante de ti.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Que minha oração chegue à tua presença; inclina os teus ouvidos ao meu clamor.
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 Já estou contado entre os que descem à cova; tornei-me um homem sem forças.
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 Abandonado entre os mortos, como os feridos de morte que jazem na sepultura, aos quais tu já não te lembra mais, e já estão cortados [para fora do poder] de tua mão.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 Puseste-me na cova mais profunda, nas trevas [e] nas profundezas.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 O teu furor pesa sobre mim, e [me] oprimiste com todas as tuas ondas. (Selá)
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 Afastaste de mim os meus conhecidos, fizeste-me abominável para com eles; estou preso, e não posso sair.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 Meus olhos estão fracos por causa da opressão; clamo a ti, SENHOR, o dia todo; a ti estendo minhas mãos.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 Farás tu milagres aos mortos? Ou mortos se levantarão, e louvarão a ti? (Selá)
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Tua bondade será contada na sepultura? Tua fidelidade na perdição?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 Serão conhecidas tuas maravilhas nas trevas? E tua justiça na terra do esquecimento?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 Porém eu, SENHOR, clamo a ti; e minha oração vem ao teu encontro de madrugada.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 Por que tu, SENHOR, rejeitas minha alma, e escondes tua face de mim?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 Tenho sido afligido e estou perto da morte desde a minha juventude; tenho sofrido teus temores, e estou desesperado.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Os ardores de tua ira têm passado por mim; teus terrores me destroem.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 Rodeiam-me como águas o dia todo; cercam-me juntos.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 Afastaste de mim meu amigo e meu companheiro; meus conhecidos [estão em] trevas.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
