Provérbios 21
1 Como ribeiros de águas, assim é o coração do rei na mão do Senhor; a tudo quanto quer o inclina.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
2 Todo o caminho do homem é reto aos seus olhos, mas o Senhor pondera os corações.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3 Fazer justiça e juízo é mais aceito ao Senhor do que lhe oferecer sacrifício.
Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Altivez dos olhos, e inchação de coração, e a lavoura dos ímpios é pecado.
Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
5 Os pensamentos do diligente tendem só à abundância, porém os de todo o apressado tão somente à pobreza.
Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6 Trabalhar por ajuntar tesouro com língua falsa é uma vaidade impelida daqueles que buscam a morte.
Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7 As rapinas dos ímpios os virão a destruir, porquanto recusam fazer a justiça.
Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8 O caminho do homem é todo perverso e estranho, porém a obra do puro é reta.
Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9 Melhor é morar num canto do terraço, do que com a mulher contenciosa, e isso em casa em que mais companhia haja.
Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10 A alma do ímpio deseja o mal: o seu próximo lhe não agrada aos seus olhos.
Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11 Castigado o escarnecedor, o simples se torna sábio; e, ensinado o sábio, recebe o conhecimento.
Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12 Prudentemente considera o justo a casa do ímpio, quando Deus transtorna os ímpios para o mal.
Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13 O que tapa o seu ouvido ao clamor do pobre ele também clamará e não será ouvido.
Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14 O presente que se dá em segredo abate a ira, e a dádiva no seio a grande indignação.
Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15 O fazer justiça é alegria para o justo, mas espanto para os que obram a iniquidade.
Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16 O homem, que anda errado do caminho do entendimento, na congregação dos mortos repousará.
Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17 Necessidade padecerá o que ama a galhofa: o que ama o vinho e o azeite nunca enriquecerá.
Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18 O resgate do justo é o ímpio; o do reto o iníquo.
Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19 Melhor é morar numa terra deserta do que com a mulher contenciosa e iracunda.
Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20 Tesouro desejável e azeite há na casa do sábio, mas o homem insensato o devora.
Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21 O que segue a justiça e a beneficência achará a vida, a justiça e a honra.
Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 Á cidade dos fortes sobe o sábio, e derruba a força da sua confiança.
Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23 O que guarda a sua boca e a sua língua, guarda das angústias a sua alma.
Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24 O soberbo e presumido, zombador é seu nome: trata com indignação e soberba.
Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25 O desejo do preguiçoso o mata, porque as suas mãos recusam trabalhar.
Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26 Todo o dia deseja coisas de cobiçar, mas o justo dá, e nada retém.
Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27 O sacrifício dos ímpios é abominação: quanto mais oferecendo-o com intenção maligna?
Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28 A testemunha mentirosa perecerá, porém o homem que ouve com constância falará.
Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29 O homem ímpio endurece o seu rosto, mas o reto considera o seu caminho.
Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30 Não há sabedoria, nem inteligência, nem conselho contra o Senhor.
Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31 O cavalo prepara-se para o dia da batalha, porém do Senhor vem a vitória.
Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
