Faarfannaa 67

1 Dura Buʼaa Faarfattootaatiif. Miʼa ribuutiin. Faarfannaa. Waaqni garaa nuuf laafu; nu haa eebbisus; fuula isaas nurratti haa ibsu;

Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, (Sela)

2 kunis akka karaan kee lafa irratti, fayyisuun kee immoo saboota hundumaa biratti beekamuuf.

Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.

3 Yaa Waaqayyo, saboonni si haa jajatan; saboonni hundii si haa jajatan.

Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

4 Ati waan qajeelummaadhaan namoota bulchituuf, saboota lafa irraas waan geggeessituuf, saboonni haa gammadanis; ililchaniis haa faarfatan.

Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, (Sela)

5 Yaa Waaqayyo, saboonni si haa jajatan; saboonni hundii si haa jajatan.

Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

6 Lafti midhaan kenniteerti; Waaqayyo Waaqni keenyas nu eebbiseera.

Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

7 Waaqni nu eebbiseera; handaarri lafaa hundi isa haa sodaatu.

Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.