Maatewos 15
1 Ergasii Fariisonnii fi barsiistonni seeraa tokko tokko Yerusaalemii gara Yesuus dhufanii,
Bu qaƣda, Tǝwrat ustazliridin wǝ Pǝrisiylǝrdin bǝziliri Yerusalemdin kelip Əysaning aldiƣa berip:
2 “Barattoonni kee maaliif duudhaa maanguddootaa cabsu? Isaan yommuu buddeena nyaatanitti harka hin dhiqataniitii!” jedhan.
— Muhlisliring nemixⱪa ata-bowilirimizning ǝn’ǝnilirigǝ hilapliⱪ ⱪilidu? Qünki ular ⱪollirini yumay tamaⱪ yǝydikǝnƣu, — dedi.
3 Yesuusis akkana jedhee deebise; “Isinis maaliif duudhaa keessaniif jettanii ajaja Waaqaa cabsitu?
Lekin u ularƣa mundaⱪ jawab bǝrdi: — Silǝrqu, silǝr nemixⱪa ǝn’ǝnimizni saⱪlaymiz dǝp Hudaning ǝmrigǝ hilapliⱪ ⱪilisilǝr?
4 Waaqni, ‘Abbaa keetii fi haadha keetiif ulfina kenni; namni abbaa isaa yookaan haadha isaa arrabsu kam iyyuu haa ajjeefamu’jedheeraatii.
Qünki Huda: «Ata-anangni ⱨɵrmǝt ⱪil» wǝ «Atisi yaki anisini ⱨaⱪarǝtligǝnlǝr ɵlümgǝ mǝⱨkum ⱪilinsun» dǝp ǝmr ⱪilƣan.
5 Isin garuu yoo namni kam iyyuu akka wanni silaa abbaa isaatiif yookaan haadha isaatiif kennamuu malu ‘Waaqaaf kennameera’ jedhee dubbate,
Lekin silǝr: — Ⱨǝrⱪandaⱪ kixi «Atisi yaki anisiƣa: — Mǝn silǝrgǝ yardǝm bǝrgüdǝk nǝrsilǝrni alliⱪaqan [Hudaƣa] atiwǝttim — desila,
6 inni waan sanaan abbaa isaatiif yookaan haadha isaatiif ulfina kennuu hin qabu jettu. Akkanaanis isin duudhaa keessaniif jettanii dubbii Waaqaa busheessitu.
uning ata-anisiƣa ⱨɵrmǝt-wapadarliⱪ ⱪilix mǝjburiyiti ⱪalmaydu, — dǝysilǝr. Buning bilǝn ǝn’ǝnǝnglarni dǝp, Hudaning ǝmrini yoⱪⱪa qiⱪiriwǝttinglar.
7 Yaa fakkeessitoota! Isaayyaas yommuu waaʼee keessan raajii dubbatetti sirrii ture; innis akkana jedhe:
Əy sahtipǝzlǝr! Yǝxaya pǝyƣǝmbǝr bǝrgǝn muxu bexarǝt toptoƣra silǝr toƣruluⱪ ikǝn: —
8 “‘Uumanni kun hidhii isaatiin na kabaja; garaan isaa garuu narraa fagoo jira.
«Muxu hǝlⱪ aƣzida meni ⱨɵrmǝtligini bilǝn, Biraⱪ ⱪǝlbi mǝndin yiraⱪ.
9 Isaan akkanumaan na waaqeffatu; barsiisni isaaniis sirnuma namaa ti.’”
Ular manga biⱨudǝ ibadǝt ⱪilidu. Ularning ɵgǝtkǝn tǝlimliri pǝⱪǝt insanlardin qiⱪⱪan pǝtiwalarla, halas».
10 Yesuusis tuuta sana ofitti waamee akkana jedheen; “Dhagaʼaa; hubadhaas.
Andin u halayiⱪni yeniƣa qaⱪirip, ularƣa: — Ⱪulaⱪ selinglar ⱨǝm xuni qüxininglarki,
11 Waan afaan namaa keessaa baʼutu nama xureessa malee wanni afaan namaa seenu nama hin xureessu.”
Insanni napak ⱪilidiƣini aƣzidin kiridiƣini ǝmǝs, bǝlki aƣzidin qiⱪidiƣinidur, — dedi.
12 Ergasii barattoonni gara isaa dhufanii, “Ati akka Fariisonni dubbii kana dhagaʼanii mufatan beektaa?” jedhanii gaafatan.
Keyin muhlisliri uning aldiƣa kelip: — Sening bu sɵzüngni Pǝrisiylǝr anglap, uningdin bizar bolup rǝnjigǝnlikini bildingmu? — dedi.
13 Innis deebisee akkana jedhe; “Biqiltuun abbaan koo inni samii irraa hin dhaabin hundinuu ni buqqifama.
Lekin u mundaⱪ jawab ⱪayturdi: — Ərxtiki Atam tikmigǝn ⱨǝrⱪandaⱪ ɵsümlük yiltizidin yulunup taxlinidu.
14 Isaan dhiisaa; isaan qajeelchitoota jaamota. Jaamaan yoo jaamaa qajeelche, isaan lachuu boolla keessa buʼu.”
Silǝr ularƣa pisǝnt ⱪilmanglar; ular korlarƣa yol baxlaydiƣan korlardur. Əgǝr kor korƣa yol baxlisa, ⱨǝr ikkisi oriƣa qüxüp ketidu.
15 Phexrosis, “Mee hiikkaa fakkeenya kanaa nuu ibsi” jedheen.
Lekin Petrus uningƣa: — Baya eytⱪan tǝmsilni bizgǝ qüxǝndürüp bǝrgǝysǝn, — dedi.
16 Yesuus immoo akkana jedhee isaan gaafate; “Isinis hamma ammaatti hin hubattanii?
Lekin u: — Silǝrmu tehiqǝ qüxǝnqigǝ eriximidinglar?! — dedi.
17 Akka wanni afaan seenu kam iyyuu garaa seenee achumaan darbee dhagna keessaa baʼu hin argitanii?
Eƣizƣa kirgǝn barliⱪ nǝrsilǝrning axⱪazan arⱪiliⱪ tǝrǝt bolup qiⱪip ketidiƣanliⱪini tehi qüxǝnmǝmsilǝr?
18 Wanni afaan namaatii baʼu garuu nama keessaa baʼa; namichas ni xureessa.
Lekin eƣizdin qiⱪidiƣini ⱪǝlbtin qiⱪidu, insanni napak ⱪilidiƣinimu xudur.
19 Sababiin isaas yaadni hamaan jechuunis ajjeesuun, ejjummaan, halalummaan, hanni, sobaan dhugaa baʼuun, maqaa nama balleessuun garaa namaa keessaa baʼaatii.
Qünki yaman oylar, ⱪatilliⱪ, zinahorluⱪ, buzuⱪqiliⱪ, oƣriliⱪ, yalƣan guwaⱨliⱪ wǝ tɵⱨmǝt ⱪatarliⱪlar ⱪǝlbtin qiⱪidu.
20 Wantoota kanneentu nama ‘xureessa’ malee utuu harka hin dhiqatin nyaachuun nama hin xureessu.”
Insanni napak ⱪilidiƣanlar mana xulardur; yuyulmiƣan ⱪollar bilǝn tamaⱪ yeyix insanni napak ⱪilmaydu.
21 Yesuusis iddoo sanaa kaʼee gara biyya Xiiroosii fi Siidoonaatti qajeele.
Əysa u yǝrdin qiⱪip, Tur wǝ Zidon xǝⱨǝrlirining ǝtrapidiki yurtlarƣa bardi.
22 Kunoo, dubartiin Kanaʼaan tokko naannoo sanaa gara isaa dhuftee iyyaa, “Yaa Gooftaa, yaa Ilma Daawit, intalli koo hafuura hamaadhaan qabamtee akka malee dhiphachaa jirti; na maari!” jette.
Mana, u qǝt yǝrlǝrdin kǝlgǝn ⱪananiy bir ayal uning aldiƣa kelip: — I Rǝb! Dawutning oƣli, ⱨalimƣa rǝⱨim ⱪilƣaysiz! Ⱪizimƣa jin qaplixiwalƣanikǝn, ⱪiynilip ketiwatidu! — dǝp uningƣa nida ⱪilip zarlidi.
23 Yesuus garuu deebii tokko illee hin kennineef. Barattoonni isaas gara isaa dhufanii, “Kunoo isheen iyyaa nu faana deemtiitii achi deebisi” jedhanii isa kadhatan.
Lekin u u ayalƣa bir eƣizmu jawab bǝrmidi. Muhlisliri uning yeniƣa kelip: — Bu ayalni yolƣa salsang! Qünki u kǝynimizdin ǝgixip yalwurup nida ⱪiliwatidu, — dedi.
24 Inni immoo, “Ani hoolota mana Israaʼel kanneen badan sana qofaafan ergame” jedhee deebise.
Əmdi u jawab berip: — Mǝn pǝⱪǝt yoldin tenigǝn ⱪoy padiliri bolƣan Israil jǝmǝtidikilǝrgǝ ǝwǝtilgǝnmǝn, — dedi.
25 Dubartiin sunis dhuftee sagaddeefii, “Yaa Gooftaa na gargaari!” jette.
Əmma ⱨeliⱪi ayal uning aldiƣa kelip sǝjdǝ ⱪilip: — Rǝb, manga yardǝm ⱪilƣaysǝn! — dǝp yalwurdi.
26 Innis, “Buddeena ijoollee fuudhanii saroota dura buusuun sirrii miti” jedhee deebise.
U uningƣa: — Balilarning nenini kiqik itlarƣa taxlap berix yahxi ǝmǝs, — dedi.
27 Isheenis, “Eeyyee yaa Gooftaa, saroonni iyyuu hambaa maaddii gooftota isaanii irraa harcaʼu nyaatu” jettee deebifteef.
Lekin ⱨeliⱪi ayal: — Durus, i Rǝb, biraⱪ ⱨǝtta itlarmu hojayinining dastihinidin qüxkǝn uwaⱪlarni yǝydiƣu, — dedi.
28 Yesuusis, “Dubartii nana, amantiin kee guddaa dha! Akkuma fedhii keetii siif haa taʼu” jedhee deebise. Intalli ishees saʼaatiidhuma sana fayyite.
Xuning bilǝn Əysa uningƣa: — Əy hanim, ixǝnqing küqlük ikǝn! Tiliginingdǝk bolsun! — dedi. U ayalning ⱪizi xuan saⱪiyip kǝtti.
29 Yesuus achii kaʼee gara Galaana Galiilaa dhaqe. Gaarattis ol baʼee taaʼe.
Əysa u yǝrdin qiⱪip, Galiliyǝ dengizining boyidin ɵtüp, taƣⱪa qiⱪip olturdi.
30 Namoonni hedduunis warra okkolan, warra jaaman, warra naafatan, warra arrabni isaanii dubbachuu didee fi kanneen biraa hedduu fidanii miilla Yesuus jala kaaʼan; innis isaan fayyise.
Uning aldiƣa top-top halayiⱪ yiƣildi. Ular tokur, ⱪariƣu, gaqa, qolaⱪ wǝ nurƣun baxⱪa hil kesǝllǝrnimu elip kelip, uning ayiƣi aldiƣa ⱪoyuxti; u ularni saⱪaytti.
31 Namoonni sunis yommuu akka warri arrabni hin dubbanne dubbatan, warri naafatan fayyan, warri okkolan deeman, warra jaamaniif immoo akka iji isaanii baname arganitti ni dinqifatan. Waaqa Israaʼeliifis ulfina kennan.
Xuning bilǝn halayiⱪ gaqilarning sɵzliyǝlǝydiƣan bolƣanliⱪini, qolaⱪlarning saⱪayƣinini, tokurlarning mangƣanliⱪini wǝ ⱪariƣularning kɵridiƣan bolƣanliⱪini kɵrüp, ⱨǝyran boldi wǝ Israilning Hudasini uluƣlidi.
32 Yesuus barattoota isaa ofitti waamee, “Ani namoota kanneeniif garaa nan laafa; isaan guyyaa sadii na bira turan; waan nyaatan tokko illee hin qaban. Akka isaan karaa irratti hin gaggabneefis ani agabuu isaanii gad isaan dhiisuu hin barbaadu” jedhe.
Andin Əysa muhlislirini yeniƣa qaⱪirip: — Bu halayiⱪⱪa iqim aƣriydu; qünki ular üq kündin beri yenimda boldi, yegüdǝk bir nǝrsisimu ⱪalmidi. Ularni ɵylirigǝ aq ⱪayturuxni halimaymǝn, yolda ⱨalidin ketixi mumkin, — dedi.
33 Barattoonni isaas deebisanii, “Buddeena tuuta guddaa akkanaa gaʼu gammoojjii kana keessatti eessaa argachuu dandeenya?” jedhan.
Muhlislar uningƣa: — Bu qɵldǝ bunqiwala adǝmni toyƣuzƣudǝk kɵp nanni nǝdin tapimiz? — deyixti.
34 Yesuus immoo, “Isin buddeena meeqa qabdu?” jedhee gaafate. Isaanis deebisanii, “Buddeena torbaa fi qurxummii xixinnoo muraasa qabna” jedhan.
Əysa ulardin: Ⱪanqǝ neninglar bar? — dǝp soridi. — Yǝttǝ nan bilǝn birnǝqqǝ tal kiqik beliⱪ bar, — deyixti ular.
35 Innis akka namoonni sun lafa tataaʼan itti hime.
Buning bilǝn u halayiⱪni yǝrdǝ olturuxⱪa buyrudi.
36 Ergasii buddeena torbanii fi qurxummii sana fuudhee erga galateeffatee booddee kukkutee barattootatti kenne; isaanis namootaaf kennan.
Andin, yǝttǝ nan bilǝn beliⱪlarni ⱪoliƣa elip [Hudaƣa] tǝxǝkkür eytip, ularni oxtup muhlisliriƣa bǝrdi, muhlislar halayiⱪⱪa ülǝxtürdi.
37 Isaan hundi nyaatanii quufan. Ergasiis barattoonni hambaa gundoo torba guutuu walitti qaban.
Ⱨǝmmǝylǝn toyƣuqǝ yedi; andin [muhlislar] exip ⱪalƣan parqilarni yiƣip yǝttǝ qong sewǝtni toxⱪuzdi.
38 Baayʼinni warra nyaataniis ijoollee fi dubartoota malee dhiira kuma afur ture.
Tamaⱪ yegǝnlǝrning sani balilar wǝ ayallardin baxⱪa tɵt ming kixi idi.
39 Yesuus erga tuuta sana of irraa geggeessee booddee bidiruu yaabbatee naannoo Magadaan dhaqe.
U halayiⱪni yolƣa salƣandin keyin, kemigǝ qüxüp, Magadan yurtining qǝt yǝrlirigǝ bardi.
