Maatewos 14
1 Bara sana Heroodis bulchaan oduu waaʼee Yesuus dhagaʼe;
U qaƣlarda, Ⱨerod ⱨakim Əysaning nam-xɵⱨritidin hǝwǝr tepip,
2 innis tajaajiltoota isaatiin, “Kun Yohannis Cuuphaa dha; inni warra duʼan keessaa kaafameera! Sababiin hojiin dinqii isaan hojjetamuufis kanuma” jedhe.
hizmǝtkarlirigǝ: — Bu adǝm qɵmüldürgüqi Yǝⱨya bolidu, u ɵlümdin tirilgǝn bolsa kerǝk. Xuning üqün muxu alaⱨidǝ ⱪudrǝtlǝr uningda küqini kɵrsǝtmǝktǝ, — dedi.
3 Heroodis sababii niitii obboleessa isaa Fiiliphoos, sababii Heroodiyaasiitiif jedhee Yohannisin qabee, hidhee mana hidhaatti galchee tureetii.
Ⱨerodning bundaⱪ deyixining sǝwǝbi, u [ɵgǝy] akisi Filipning ayali Ⱨerodiyǝning wǝjidin Yǝⱨyani tutⱪun ⱪilip, zindanƣa taxliƣanidi.
4 Kunis sababii Yohannis Heroodisiin, “Ati ishee fuudhuun kee seera miti” jechaa tureef.
Qünki Yǝⱨya Ⱨerodⱪa [tǝnbiⱨ berip]: «Bu ayalni tartiwelixing Tǝwrat ⱪanuniƣa hilaptur» dǝp kǝlgǝnidi.
5 Inni immoo Yohannisin ajjeesuu barbaade; garuu sababii namoonni Yohannisin akka raajiitti ilaalaa turaniif isaan sodaate.
Ⱨerod [xu sǝwǝbtin] Yǝⱨyani ɵltürmǝkqi bolƣan bolsimu, biraⱪ halayiⱪtin ⱪorⱪⱪanidi, qünki ular Yǝⱨyani pǝyƣǝmbǝr, dǝp bilǝtti.
6 Intalli Heroodiyaas guyyaa dhaloota Heroodisitti keessummoota duratti sirbitee Heroodisin gammachiifte;
Əmma Ⱨerodning tuƣulƣan küni tǝbriklǝngǝndǝ, ayali Ⱨerodiyǝning ⱪizi otturiƣa qiⱪip ussul oynap bǝrdi. Bu Ⱨerodⱪa bǝk yaⱪti;
7 kanaafuu inni waan isheen gaafatte kam iyyuu isheef kennuuf kakuudhaan waadaa gale.
xuning üqün u uningƣa: — Ⱨǝrnemǝ tilisǝng xuni sanga berǝy, dǝp ⱪǝsǝm ⱪildi.
8 Isheenis haadha isheetiin gorfamtee, “Mataa Yohannis Cuuphaa gabatee irra kaaʼii naa kenni” jette.
Lekin ⱪiz anisining küxkürtüxi bilǝn: — Qɵmüldürgüqi Yǝⱨyaning kallisini elip, bir tǝhsigǝ ⱪoyup ǝkǝlsilǝ, — dedi.
9 Mootichis ni gadde; garuu sababii kakuu isaatii fi sababii warra isa wajjin maaddiitti dhiʼaataniitiif jedhee akka wanni isheen barbaadde sun isheef kennamu ajaje;
Padixaⱨ buningƣa ⱨǝsrǝt qǝkkǝn bolsimu, ⱪǝsǝmliri tüpǝylidin wǝ dastihanda olturƣanlar wǝjidin, [kallisini] elip kelinglar, dǝp buyrudi.
10 innis nama ergee mana hidhaa keessatti mataa Yohannis isa irraa kute.
U adǝm ǝwǝtip, zindanda Yǝⱨyaning kallisini aldurdi.
11 Mataan isaas gabatee irra kaaʼamee fidamee intalattiitti kenname; isheenis haadha isheetti geessite.
Xuning bilǝn kallisi bir tǝhsigǝ ⱪoyulup, ⱪizning aldiƣa elip kelindi. Ⱪiz buni anisining aldiƣa apardi.
12 Barattoonni Yohannisis dhufanii reeffa isaa fuudhanii awwaalan. Isaanis dhaqanii Yesuusitti himan.
[Yǝⱨyaning] muhlisliri bolsa berip, jǝsǝtni elip dǝpnǝ ⱪildi; andin berip Əysaƣa bu ixlarni hǝwǝr ⱪildi.
13 Yesuus yommuu waan kana dhagaʼetti achii kaʼee kophaa isaa bidiruudhaan iddoo namni hin jirre tokko dhaqe. Namoonnis yommuu waan kana dhagaʼanitti magaalaawwanii baʼanii miillaan isa duukaa buʼan.
Əysa bu hǝwǝrni anglap, ɵzi yalƣuz pinⱨan bir jayƣa ketǝy dǝp bir kemigǝ olturup u yǝrdin ayrildi. Halayiⱪ buning hǝwirini tapⱪanda, ǝtraptiki xǝⱨǝrlǝrdin kelixip, uning kǝynidin piyadǝ mangdi.
14 Yesuus yommuu bidiruu irraa buʼetti tuuta guddaa tokko arge; innis garaa laafeefii dhukkubsattoota isaanii fayyiseef.
U [ ⱪirƣaⱪⱪa] qiⱪip kǝtkinidǝ, zor bir top adǝmlǝrni kɵrüwidi, ularƣa iq aƣritip, ularning aƣriⱪlirini saⱪaytti.
15 Yommuu galgalaaʼetti barattoonni gara isaa dhufanii, “Iddoon kun gammoojjii dha; aduunis dhiiteerti. Namoonni kunneen gara gandootaa dhaqanii akka nyaata bitataniif isaan gad dhiisi” jedhaniin.
Kǝq kirgǝndǝ, muhlisliri uning yeniƣa kelip: — Bu qɵl bir jay ikǝn, waⱪitmu bir yǝrgǝ berip ⱪaldi. Halayiⱪni yolƣa seliwǝtkǝn bolsang, andin ular kǝntlǝrgǝ berip ɵzlirigǝ ozuⱪ setiwalsun, — dedi.
16 Yesuus garuu, “Deemuun isaan hin barbaachisu. Isinuu waan isaan nyaatan kennaafii” jedhee deebise.
Lekin Əysa ularƣa: — Ularning ketixining ⱨajiti yoⱪ, ɵzünglar ularƣa ozuⱪ beringlar, — dedi.
17 Isaanis, “Nu buddeena shanii fi qurxummii lama qofa asii qabna” jedhanii deebisan.
Lekin muhlislar: — Bizdǝ bǝx nan bilǝn ikki danǝ beliⱪtin baxⱪa ⱨeq nǝrsǝ yoⱪ, — deyixti.
18 Yesuusis, “Isuma natti fidaa” jedhe.
U: — Ularni manga elip kelinglar, dedi.
19 Innis akka namoonni marga irra tataaʼan ajajee buddeena shananii fi qurxummii lamaan sana fuudhee, gara samii ol ilaalee galata galchee buddeena sana caccabsees barattootatti kenne; barattoonni immoo namootaaf kennan.
U halayiⱪni qɵplükning üstidǝ olturuxⱪa buyruƣandin keyin, bǝx nan bilǝn ikki beliⱪni ⱪoliƣa elip, asmanƣa ⱪarap [Hudaƣa] tǝxǝkkür eytti. Andin nanlarni oxtup muhlisliriƣa bǝrdi, muhlisliri halayiⱪⱪa ülǝxtürüp bǝrdi.
20 Isaan hundi nyaatanii quufan; barattoonnis hurraaʼaa hambifame gundoo kudha lama guutuu walitti qaban.
Ⱨǝmmǝylǝn yǝp toyundi. [Muhlislar] exip ⱪalƣan parqilarni liⱪ on ikki sewǝtkǝ teriwaldi.
21 Warri nyaatanis dubartootaa fi ijoollee malee gara dhiira kuma shanii turan.
Ozuⱪlanƣanlarning sani ayallar wǝ balilardin baxⱪa tǝhminǝn bǝx ming kixi idi.
22 Yesuus yommusuma akka barattoonni bidiruu yaabbatanii hamma inni tuuta sana of irraa geggeessutti isa dura gamatti darbaniif isaan dirqisiise.
Arⱪidila, u muhlisliriƣa: Ɵzüm bu halayiⱪni yolƣa seliwetimǝn, angƣuqǝ silǝr kemigǝ olturup, dengizning ⱪarxi ⱪirƣiⱪiƣa ɵtüp turunglar, dǝp buyrudi.
23 Innis erga namoota of irraa geggeessee booddee kadhachuuf kophaa isaa gaaratti ol baʼe. Yommuu galgalaaʼettis kophaa isaa achi ture;
Halayiⱪni yolƣa seliwǝtkǝndin keyin, u dua ⱪilix üqün ɵzi hilwǝt taƣⱪa qiⱪti. Kǝq kirgǝndimu u yǝrdǝ yalƣuz ⱪaldi.
24 yeroo kanatti immoo bidiruun sun lafa irraa xinnoo achi hiiqxee turte; sababii bubbeen fuula duraan itti bubbiseef bidiruun sun dambaliidhaan asii fi achi raafamaa turte.
Bu qaƣda, kemǝ ⱪirƣaⱪtin heli kɵp qaⱪirim yürgǝnidi, lekin xamal ⱪarxi yɵnlixitin qiⱪiwatⱪaqⱪa, kemǝ dolⱪunlar iqidǝ qayⱪilip turatti.
25 Yesuusis halkan keessaa kutaa afuraffaatti galaana irra deemaa gara isaanii dhufe.
Keqǝ tɵtinqǝ jesǝk waⱪtida, u dengizning üstidǝ mengip, muhlisliri tǝrǝpkǝ kǝldi.
26 Barattoonnis yommuu galaana irra deemuu isaa arganitti akka malee rifatan. Sodaataniis, “Kun ekeraa dha” jedhanii iyyan.
Muhlislar uning dengizning üstidǝ mengip keliwatⱪanliⱪini kɵrüp, alaⱪzadǝ bolup: — Alwasti ikǝn! — dǝp ⱪorⱪup quⱪan selixti.
27 Yesuus garuu yommusuma, “Jabaadhaa! Anumaatii hin sodaatinaa” jedhee isaanitti dubbate.
Lekin Əysa dǝrⱨal ularƣa: — Yürǝklik bolunglar, bu mǝn, ⱪorⱪmanglar! — dedi.
28 Phexros immoo, “Yaa Gooftaa! Egaa si taanaan, akka ani bishaan irra deemee gara kee dhufu na ajaji” jedhee deebiseef.
Petrus buningƣa jawabǝn: — I Rǝb, bu sǝn bolsang, su üstidǝ mengip yeningƣa beriximƣa ǝmr ⱪilƣaysǝn, — dedi.
29 Yesuusis, “Kottu” jedheen. Phexros immoo bidiruu sana irraa buʼee bishaan irra deemaa gara Yesuus dhufe.
Kǝl, — dedi u. Petrus kemidin qüxüp, su üstidǝ mengip, Əysaƣa ⱪarap ketiwatatti;
30 Yommuu bubbee jabaa sana argetti garuu ni sodaate; liqimfamuu jalqabnaanis, “Yaa Gooftaa na oolchi!” jedhee iyye.
lekin boranning ⱪattiⱪ qiⱪiwatⱪanliⱪini kɵrüp ⱪorⱪup, suƣa qɵküxkǝ baxlidi: — Rǝb, meni ⱪutⱪuzuwalƣaysǝn! — dǝp warⱪiridi.
31 Yesuus yommusuma harka isaa hiixatee isa qabee, “Yaa namicha amantii xinnoo nana, ati maaliif mamte?” jedheen.
Əysa dǝrⱨal ⱪolini uzitip, uni tutuwaldi wǝ uningƣa: — Əy ixǝnqi ajiz bǝndǝ, nemixⱪa guman ⱪilding? — dedi.
32 Yommuu isaan bidiruu yaabbatanittis bubbeen sun gab jedhe.
Ular kemigǝ qiⱪⱪanda, xamal tohtidi.
33 Warri bidiruu sana keessa turanis, “Ati dhuguma Ilma Waaqaa ti!” jedhanii isaaf sagadan.
Kemidǝ olturƣanlar uning aldiƣa kelip sǝjdǝ ⱪilip: — Bǝrⱨǝⱪ, sǝn Hudaning Oƣli ikǝnsǝn, — deyixti.
34 Isaanis yommuu gama ceʼanitti Geensereexitti bidiruu irraa buʼan.
Ular dengizning ⱪarxi tǝripigǝ ɵtkǝndǝ, Ginnisarǝt yurtida [ⱪuruⱪluⱪⱪa] qiⱪti.
35 Namoonni iddoo sanaas yommuu Yesuusin beekanitti biyya naannoo sanaa hundatti dhaamsa ergan. Namoonnis dhukkubsattoota isaanii hunda isatti fidan;
U yǝrdiki adǝmlǝr uni tonup ⱪelip, ǝtraptiki barliⱪ jaylarƣa hǝwǝr ǝwǝtti; xuning bilǝn kixilǝr barliⱪ bimarlarni uning aldiƣa elip kǝldi;
36 akka dhukkubsattoonni sun handaara wayyaa isaa illee tuqaniif isa kadhatan; warri handaara wayyaa isaa tuqan hundinuus ni fayyan.
ular uningdin bimarlarning ⱨeqbolmiƣanda uning tonining pexigǝ bolsimu ⱪolini tǝgküzüwelixiƣa yol ⱪoyuxini ɵtündi. Uningƣa ⱪolini tǝgküzgǝnlǝrning ⱨǝmmisi sǝllimaza saⱪaydi.
