Yohannis 7
1 Kana booddee Yesuus Galiilaa keessa deddeebiʼaa ture; sababii Yihuudoonni isa ajjeesuu barbaadaniif inni Yihuudaa keessa hin deddeebine.
Bu ixlardin keyin, Əysa Galiliyǝdǝ aylinip yürdi. U Yǝⱨudiyǝdǝ aylinip yürüxni halimaytti, qünki [xu yǝrdiki] Yǝⱨudiylar uningƣa ⱪǝst ⱪilmaⱪqi idi.
2 Ayyaanni Daasii Yihuudootaa dhiʼaatee ture.
Bu qaƣda, Yǝⱨudiylarning «kǝpilǝr ⱨeyti»ƣa az ⱪalƣanidi.
3 Obboloonni isaas akkana jedhaniin; “Akka barattoonni kee warri achii waan ati hojjettu arganiif kaʼiitii Yihuudaa dhaqi.
Xunga Əysaning iniliri uningƣa: — Muxu yǝrdin ayrilip Yǝⱨudiyǝgǝ barƣin, xuning bilǝn muhlisliringmu [karamǝt] ǝmǝlliringni kɵrǝlǝydu!
4 Namni utuu ifaan ifatti beekamuu barbaaduu dhoksaatti waa hojjetu hin jiruutii. Atis sababii waan kana hojjettuuf addunyaatti of mulʼisi.”
Qünki ɵzini hǝlⱪ-alǝmgǝ tonutmaⱪqi bolƣan ⱨeqkim yoxurun jayda ix ⱪilmaydu. Bu ǝmǝllǝrni ⱪiliwatⱪanikǝnsǝn, ɵzüngni dunyaƣa kɵrsǝt! — deyixti.
5 Obboloonni isaa iyyuu isatti hin amanne tureetii.
Qünki uning inilirimu uningƣa etiⱪad ⱪilmiƣanidi.
6 Yesuusis akkana jedheen; “Yeroon koo amma illee hin geenye; isiniif garuu yeroon hundi mijaaʼaa dha.
Xunga Əysa ularƣa: — Mening waⱪit-saitim tehi kǝlmidi. Lekin silǝrgǝ nisbǝtǝn ⱨǝrwaⱪit munasiptur.
7 Addunyaan isin jibbuu hin dandaʼu; ana garuu akka hojiin isaa hamaa taʼe waanan itti dhugaa baʼuuf na jibba.
Bu dunyadiki kixilǝr silǝrgǝ ⱨǝrgiz ɵq bolmaydu; lekin meni ɵq kɵridu. Qünki mǝn ularning ⱪilmixlirini rǝzil dǝp guwaⱨliⱪ beriwatimǝn.
8 Isin gara Ayyaana sanaa dhaqaa. Ani garuu waan yeroon koo amma illee hin gaʼiniif gara Ayyaanichaatti ol hin baʼu.”
Silǝr bu ⱨeytⱪa beriweringlar. Mǝn bu ⱨeytⱪa barmaymǝn, qünki mening waⱪit-saitim tehi yetip kǝlmidi, — dedi.
9 Inni waan kana isaanitti dubbatee Galiilaatti hafe.
Əysa bu sɵzlǝrni ⱪilip, Galiliyǝdǝ ⱪaldi.
10 Garuu erga obboloonni isaa gara Ayyaanichaatti ol baʼanii booddee innis utuu ifaan ifatti hin taʼin dhoksaadhaan ol baʼe.
Əysaning iniliri ⱨeytⱪa qiⱪⱪandin keyin, u ɵzimu uningƣa bardi. Əmma axkara ǝmǝs, yoxurun bardi.
11 Yihuudoonnis Ayyaanicha irratti, “Namichi sun eessa jira?” jedhanii gaafachaa isa barbaadaa turan.
Ⱨeytta Yǝⱨudiylar uni izdǝp: «U ⱪǝyǝrdidur?» dǝp sorawatatti.
12 Namoota gidduuttis waaʼee isaa guungummii guddaatu ture. Namoonni tokko tokko, “Inni nama gaarii dha” jedhan. Warri kaan immoo, “Akkas miti; inni nama dogoggorsa” jedhan.
Kixilǝr arisida uning toƣrisida kɵp ƣulƣula boldi. Bǝzilǝr uni: «Yahxi adǝm!» desǝ, yǝnǝ bǝzilǝr: «Yaⱪ, u halayiⱪni azduruwatidu!» deyixti.
13 Garuu waan Yihuudoota sodaataniif namni tokko iyyuu ifaan ifatti waaʼee isaa hin dubbanne.
Biraⱪ Yǝⱨudiy [qongliridin] ⱪorⱪup, ⱨeqkim oquⱪ-axkarǝ uning gepini ⱪilmaytti.
14 Gara walakkaa Ayyaanichaattis Yesuus mana qulqullummaa seenee barsiisuu jalqabe.
Ⱨeytning yerimi ɵtkǝndǝ, Əysa ibadǝthana ⱨoyliliriƣa kirip hǝlⱪⱪǝ tǝlim berixkǝ baxlidi.
15 Yihuudoonnis dinqifatanii, “Namichi kun akkamitti utuu hin baratin beekumsa akkanaa qabaate?” jedhan.
Yǝⱨudiylar: — Bu adǝm ⱨeqⱪandaⱪ tǝlim almiƣan turuⱪluⱪ, uning ⱪandaⱪmu munqǝ kɵp bilimi bolsun? — dǝp ⱨang-tang ⱪelixti.
16 Yesuusis akkana jedhee deebiseef; “Barsiisni koo kan isa na ergeeti malee kan koo miti.
Əysa ularƣa: — Bu tǝlimlǝr mening ǝmǝs, bǝlki meni Əwǝtküqiningkidur.
17 Namni fedhii Waaqaa gochuu barbaadu kam iyyuu barsiisni koo Waaqa biraa dhufuu fi dhufuu baachuu isaa yookaan ani ofuma kootiin dubbachuu fi dubbachuu baachuu koo ni beeka.
Uning iradisigǝ ǝmǝl ⱪilixⱪa ɵz iradisini baƣliƣan ⱨǝrkim bu tǝlim toƣruluⱪ — uning Hudadin kǝlgǝnlikini yaki ɵzlükümdin eytiwatⱪanliⱪimni bilidu.
18 Namni ofuma isaatiin dubbatu inni ofuma isaatii ulfina argachuu barbaada; namni ulfina kan isa erge sanaa barbaadu garuu inni nama dhugaa ti; jalʼinnis isa keessa hin jiru.
Ɵz aldiƣa sɵzligǝn kixi ɵz xan-xǝripini izdǝydu, lekin ɵzini ǝwǝtküqining xan-xǝripini izdǝydiƣan kixi ⱨǝⱪ-sadiⱪtur, uningda ⱨǝⱪⱪaniysizliⱪ yoⱪtur.
19 Museen seera isinii kenneera mitii? Isin keessaa garuu namni tokko iyyuu seera sana hin eegu. Isin maaliif na ajjeesuu barbaaddu?”
Musa [pǝyƣǝmbǝr] silǝrgǝ Tǝwrat ⱪanunini tapxurƣan ǝmǝsmu? Lekin ⱨeqⱪaysinglar bu ⱪanunƣa ǝmǝl ⱪilmaywatisilǝr! Nemixⱪa meni ɵltürmǝkqi bolisilǝr? — dedi.
20 Jarris deebisanii, “Hafuura hamaatu si keessa jira; eenyutu si ajjeesuu barbaada?” jedhaniin.
Kɵpqilik: — Sanga jin qaplixiptu! Seni ɵltürmǝkqi bolƣan kim ikǝn? — deyixti.
21 Yesuusis deebisee akkana jedheen; “Ani hojii tokko hojjennaan hundi keessan dinqifattan.
Əysa ularƣa mundaⱪ jawab bǝrdi: — Mǝn bir karamǝtni yaritixim bilǝn ⱨǝmminglar ⱨang-tang ⱪelixtinglar.
22 Museen seera dhagna qabaa isinii kenne; dhagna qabaa garuu abbootiitu jalqabe malee Musee miti; isinis Sanbataan nama dhagna qabdu.
— Əmdi Musa [pǝyƣǝmbǝr] silǝrgǝ hǝtnǝ ⱪilix toƣruluⱪ ǝmr ⱪaldurƣan (ǝmǝliyǝttǝ bolsa hǝtnǝ ⱪilix Musa pǝyƣǝmbǝrdin ǝmǝs, ata-bowilardin ⱪalƣan), xunga silǝr xabat künigǝ [toƣra kelip ⱪalsimu] xu künidǝ adǝmning hǝtnisini ⱪiliwerisilǝr.
23 Akka seerri Musee hin cabneef erga namni tokko Sanbataan dhagna qabachuu dandaʼee, isin maaliif sababii ani Sanbataan dhagna namaa guutuu fayyiseef natti aartu?
Əmdi Tǝwrat ⱪanuniƣa hilapliⱪ ⱪilinmisun dǝp xabat künidǝ adǝm hǝtnǝ ⱪilinƣan yǝrdǝ, mǝn xabat künidǝ bir adǝmni sǝllimaza saⱪaytsam, silǝr nemǝ dǝp manga aqqiⱪlinisilǝr?
24 Murtii qajeelaa kennaa malee, bifa qofa ilaaltanii hin murteessinaa.”
Sirtⱪi ⱪiyapǝtkǝ ⱪarap ⱨɵküm ⱪilmanglar, bǝlki ⱨǝⱪⱪaniy ⱨɵküm ⱪilinglar!
25 Kana irratti namoota Yerusaalem keessaa tokko tokko akkana jedhan; “Inni kun namicha isaan ajjeesuuf barbaadan sana mitii?
U waⱪitta Yerusalemliⱪlarning bǝziliri: — [Qonglar] ɵltürmǝkqi bolƣan kixi bu ǝmǝsmidi?
26 Kunoo inni ifatti baʼee dubbata; isaanis homaa isaan hin jenne. Abbootiin taayitaa akka inni Kiristoos taʼe sirriitti beekaniiruu laata?
Axkara sɵzlǝwatsimu, uningƣa ⱪarxi ⱨeq nǝrsǝ demidiƣu! Dǝrwǝⱪǝ, aⱪsaⱪallarning uning Mǝsiⱨ ikǝnlikini bilip yǝtkǝnmu?
27 Taʼus namichi kun nama eessaa akka taʼe nu beekna. Kiristoos yommuu dhufutti garuu inni eessaa akka dhufu namni tokko iyyuu hin beeku.”
Ⱨalbuki, bu adǝmning ⱪǝyǝrdin kǝlgǝnlikini biz eniⱪ bilimiz. Lekin Mǝsiⱨ kǝlgǝndǝ, uning ⱪǝyǝrdin kǝlgǝnlikini ⱨeqkim bilmǝstiƣu, — deyixti.
28 Yesuus utuu mana qulqullummaa keessatti barsiisuu sagalee isaa ol fudhatee akkana jedhe; “Isin na beektu; akka ani eessaa dhufe illee beektu. Ani ofii kootiin hin dhufne; inni na erge sun dhuga qabeessa. Isin garuu isa hin beektan;
Xunga Əysa ibadǝthana ⱨoylisida tǝlim beriwetip, yuⱪiri awaz bilǝn mundaⱪ dedi: — Silǝr meni tonuymiz ⱨǝmdǝ mening ⱪǝyǝrdin kǝlgǝnlikimnimu bilimiz, [dǝwatisilǝr]?! Biraⱪ mǝn ɵzlükümdin ǝmǝs, mǝn meni Əwǝtküqidin [kǝldim], U ⱨǝⱪtur; biraⱪ silǝr Uni tonumaysilǝr.
29 ani garuu sababiin isa biraa dhufee fi sababii inni na ergeef isa nan beeka.”
Mǝn Uni tonuymǝn. Qünki mǝn Uning yenidin kǝldim, meni U ǝwǝtti.
30 Kana irratti isaan isa qabuu yaalan; garuu waan saʼaatiin isaa hin gaʼiniif namni tokko iyyuu harkaan isa hin tuqne.
Xunga ular uni tutux yolini izdǝytti, lekin ⱨeqkim uningƣa ⱪol salmidi; qünki uning waⱪit-saiti tehi yetip kǝlmigǝnidi.
31 Taʼus namoonni baayʼeen isatti amanan. Isaanis, “Kiristoos yommuu dhufutti namicha kana caalaa mallattoo hojjetaa?” jedhan.
Lekin halayiⱪ arisidiki nurƣun kixilǝr uningƣa etiⱪad ⱪildi. Ular: «Mǝsiⱨ kǝlgǝndǝ bu kixi kɵrsǝtkǝn mɵjizilik alamǝtlǝrdin artuⱪ [mɵjizǝ] yaritalarmu?!» deyixti.
32 Fariisonnis utuu namoonni waaʼee isaa waan akkanaa guungumanuu dhagaʼan. Luboonni hangafoonnii fi Fariisonni Yesuusin qabsiisuudhaaf eegdota mana qulqullummaa ergan.
Pǝrisiylǝr halayiⱪning u toƣruluⱪ ƣulƣula boluwatⱪan bu gǝp-sɵzlirini anglidi; xuning bilǝn Pǝrisiylǝr bilǝn bax kaⱨinlar uni tutux üqün birnǝqqǝ ⱪarawullarni ǝwǝtti.
33 Yesuusis akkana jedheen; “Ani yeroo gabaabaa isin wajjin jira; ergasii gara isa na erge sanaa nan dhaqa.
Xuning bilǝn Əysa: — Yǝnǝ bir’az waⱪit silǝr bilǝn billǝ bolimǝn, andin meni Əwǝtküqining yeniƣa ketimǝn.
34 Isin na barbaaddu; garuu na hin argattan; iddoo ani jirus dhufuu hin dandeessan.”
Meni izdǝysilǝr, lekin tapalmaysilǝr. Mǝn baridiƣan yǝrgǝ baralmaysilǝr, — dedi.
35 Yihuudoonnis akkana waliin jedhan; “Namichi kun akka nu isa hin argineef eessa dhaquu yaade laata? Gara saba keenya warra Giriikota keessa faffacaʼanii dhaqee Giriikota barsiisaa?
Buning bilǝn, Yǝⱨudiylar bir-birigǝ: — U biz tapalmiƣudǝk ⱪǝyǝrlǝrgǝ barar? Greklǝr arisidiki tarⱪaⱪ Yǝⱨudiy muⱨajirlarning yeniƣa berip, greklarƣa tǝlim berǝmdiƣandu?
36 ‘Isin na barbaaddu; garuu na hin argattan; iddoo ani jirus dhufuu hin dandeessan’ jechuun isaas maal jechuu isaatii?”
«Meni izdǝysilǝr, lekin tapalmaysilǝr. Mǝn baridiƣan yǝrgǝ baralmaysilǝr» degini nemisidu? — deyixti.
37 Guyyaa Ayyaanichi itti hobbaʼu, guyyaa guddaa sana, Yesuus kaʼee dhaabatee sagalee guddaadhaan akkana jedhe; “Eenyu iyyuu yoo dheebote, gara koo dhufee haa dhugu.
Ⱨeytning ahirⱪi ⱨǝm ǝng katta küni, Əysa ornidin turup, yuⱪiri awaz bilǝn: — Kimdǝkim ussisa, mening yenimƣa kelip iqsun!
38 Akkuma Katabbiin Qulqulluun jedhe nama natti amanu kam iyyuu laga bishaan jireenyaatu garaa isaa keessaa burqa.”
Manga etiⱪad ⱪilƣuqi kixining huddi muⱪǝddǝs yazmilarda eytilƣinidǝk, iq-baƣridin ⱨayatliⱪ süyining dǝryaliri eⱪip qiⱪidu! — dǝp jakarlidi
39 Kunis waaʼee Hafuura Qulqulluu warri isatti amanan argachuuf jiranii dubbachuu isaa ti. Sababii Yesuus amma illee ulfina hin argatiniif Hafuuri Qulqulluun hamma yeroo sanaatti hin kennamne tureetii.
(u bu sɵzni ɵzigǝ etiⱪad ⱪilƣanlarƣa ata ⱪilinidiƣan Muⱪǝddǝs Roⱨⱪa ⱪarita eytⱪanidi. [Hudaning] Roⱨi tehi ⱨeqkimgǝ ata ⱪilinmiƣanmidi, qünki Əysa tehi xan-xǝripigǝ kirmigǝnidi).
40 Namoota sana keessaa tokko tokko yommuu dubbii kana dhagaʼanitti, “Kun dhugumaanuu Raajicha” jedhan.
Halayiⱪ iqidǝ bǝzilǝr bu sɵzni anglap: — [Kelixi muⱪǝrrǝr bolƣan] pǝyƣǝmbǝr ⱨǝⱪiⱪǝtǝn muxu ikǝn! — deyixti.
41 Warri kaan immoo, “Inni Kiristoosii dha” jedhan. Namoonni kaanis akkana jedhan; “Kiristoos Galiilaadhaa dhufaa?
Bǝzilǝr: «Bu Mǝsiⱨ ikǝn!» deyixǝtti. Yǝnǝ bǝzilǝr bolsa: «Yaⱪ, Mǝsiⱨ Galiliyǝdin kelǝttimu?
42 Akka Kiristoos sanyii Daawit keessaa dhalatuu fi akka inni Beetlihemii, ganda Daawitii dhufu Katabbiin Qulqulluun ni dubbata mitii?”
Muⱪǝddǝs yazmilarda, Mǝsiⱨ [padixaⱨ] Dawutning nǝslidin ⱨǝm Dawutning yurti Bǝyt-Lǝⱨǝm yezisidin kelidu, deyilmigǝnmidi?» — deyixti.
43 Akkasiin waaʼee Yesuus irratti garaa garummaan waldaa gidduutti uumame.
Buning bilǝn, halayiⱪ uning wǝjidin ikkigǝ bɵlünüp kǝtti.
44 Isaan keessaas tokko tokko isa qabuu barbaadan; garuu namni tokko iyyuu harkaan isa hin tuqne.
Bǝziliri uni tutayli degǝn bolsimu, lekin ⱨeqkim uningƣa ⱪol salmidi.
45 Eegdonni sun gara luboota hangafootaatii fi gara Fariisotaatti deebiʼan; isaanis, “Isin maaliif isa hin fidin?” jedhanii eegdota sana gaafatan.
Ⱪarawullar [ibadǝthanidin] bax kaⱨinlar bilǝn Pǝrisiylǝrning yeniƣa ⱪaytip kǝlgǝndǝ, ular ⱪarawullarƣa: — Nemǝ üqün uni tutup kǝlmidinglar? — dǝp soraxti.
46 Eegdonnis, “Takkumaa namni akka namicha kanaatti hin dubbanne” jedhanii deebisan.
Ⱪarawullar: — Ⱨeqkim ⱨeqⱪaqan bu adǝmdǝk sɵzligǝn ǝmǝs! — dǝp jawab berixti.
47 Fariisonnis deebisanii akkana jedhan, “Isinis gowwoomfamtaniirtuu?
Pǝrisiylǝr ularƣa jawabǝn: — Silǝrmu azduruldunglarmu?
48 Bulchitoota keessaa yookaan Fariisota keessaa namni tokko iyyuu isatti amaneeraa?
Aⱪsaⱪallardin yaki Pǝrisiylǝrdin uningƣa etiⱪad ⱪilƣanlar bolƣanmu?!
49 Sabni seera hin beekne kun garuu abaaramaa dha.”
Lekin Tǝwrat ⱪanunini bilmǝydiƣan bu qüprǝndilǝr lǝnǝtkǝ ⱪalidu! — deyixti.
50 Niqoodemoos inni duraan Yesuus bira dhaqee fi isaan keessaas tokko taʼe sun akkana isaaniin jedhe;
Ularning arisidin biri, yǝni burun ahxamda Əysaning aldiƣa kǝlgǝn Nikodim ularƣa:
51 “Seerri keenya utuu isa irraa hin dhagaʼin, waan inni hojjetes utuu hin beekin nama tokkotti ni muraa?”
— Tǝwrat ⱪanunimiz awwal kixining nemǝ ⱪilƣinini ɵzidin anglap bilmǝy turup, uningƣa ⱨɵküm qiⱪiramdu!
52 Isaanis, “Atis nama Galiilaatii? Akka raajiin Galiilaadhaa hin kaane qoradhuu bira gaʼi” jedhaniin. [
Ular jawab ⱪilip: — Sǝnmu Galiliyǝdinmu? [Muⱪǝddǝs yazmilarni] kɵr, ⱪetirⱪinip oⱪup baⱪ, Galiliyǝdin ⱨeqⱪandaⱪ pǝyƣǝmbǝr qiⱪmaydu! — dedi.
53 Ergasii isaan hundinuu gara mana isaaniitti galan.
Xuning bilǝn [ularning] ⱨǝrbiri ɵz ɵyigǝ kǝtti.
