Salamo 124

1 Fihirana fiakarana. Nataon’ i Davida.

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

2 Raha tsy Jehovah no nomba antsika, Raha nitsangana hamely antsika ny olona.

Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

3 Dia nitelina antsika velona izy, Raha nirehitra tamintsika ny fahatezerany;

Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

4 Dia nandifotra antsika ny rano, Ary nanafotra ny fanahintsika ny riaka;

Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

5 Eny, nanafotra ny fanahintsika Ny rano misafoaka.

Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

6 Isaorana anie Jehovah, Izay tsy nanolotra antsika ho rembin’ ny nifiny.

Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

7 Ny fanahintsika dia efa afaka tahaka ny vorona afaka tamin’ ny fandriky ny mpihaza: Tapaka ny fandrika, ka afaka isika.

Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

8 Ny famonjena antsika dia amin’ ny anaran’ i Jehovah, Mpanao ny lanitra sy ny tany.

Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.