Salamana Pamācības 15
1 Lēna atbilde klusina bardzību, bet rūgta valoda ceļ dusmas.
Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
2 Gudra mēle dara mācību mīlīgu, bet ģeķu mute izverd ģeķību.
Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3 Tā Kunga acis ir visās malās un ņem vērā ļaunus un labus.
Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4 Mēle, kas mierina, ir dzīvības koks, bet netikla lauž sirdi.
Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5 Ģeķis smejas par sava tēva pamācīšanu, bet kas mācību pieņem, pieaugs gudrībā.
Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6 Taisna namā ir liela svētība, bet pie bezdievīga ienākuma posts.
Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7 Gudro lūpas sēj atzīšanu, bet ģeķu sirds tāda vis nav.
Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8 Bezdievīgo upuris Tam Kungam ir negantība, bet taisno lūgšana viņam labi patīk.
Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9 Bezdievīga ceļš Tam Kungam ir negantība, bet kas pēc taisnības dzenās, to viņš mīl.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10 Grūta pārmācīšana būs tam, kas no ceļa atstājās; kas pamācīšanu ienīst, tas nomirs.
Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
11 Elle un viņas bezdibenis ir Tā Kunga priekšā, vai tad ne jo vairāk cilvēku bērnu sirdis! (Sheol h7585)
Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol h7585)
12 Mēdītājs nemīl to, kas viņu pamāca, viņš nemetās pie gudriem.
Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13 Priecīga sirds dara vaigu priecīgu, bet sirdēsti nospiež garu.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14 Prātīga vīra sirds meklē atzīšanu, bet ģeķu vaigs ganās ģeķībā.
Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15 Bēdīga cilvēka dienas ir visas līdz ļaunas, bet priecīgai sirdij ir dzīres bez mitēšanās.
Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16 Labāk ir mazumiņš ar Tā Kunga bijāšanu, nekā liela manta, kur raizes klāt.
Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17 Kāpostu virums ar mīlestību ir labāks, nekā barots vērsis ar naidu.
Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18 Sirdīgs(dusmīgs) vīrs ceļ ķildu, bet lēnprātīgais klusina bāršanos.
Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19 Sliņķa ceļš ir kā ērkšķu krūms, bet taisno tekas ir līdzenas.
Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20 Gudrs dēls iepriecina tēvu, bet ģeķīgs cilvēks pulgo savu māti.
Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21 Ģeķība neprātīgiem ir prieks, bet prātīgs vīrs staigā pareizi.
Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22 Kur padoma nav, tur nodoms netiek galā, bet caur daudz padoma devējiem tas izdodas.
Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23 Vīrs priecājās par savas mutes atbildi, un vārds īstenā laikā, cik tas labs!
Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Lepniem Tas Kungs namu noposta, bet uztaisa atraitnes ežas.
Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26 Ļauna vīra nodomi Tam Kungam ir negantība, bet laipnīga valoda šķīsta.
Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27 Rautin raujot cilvēks izposta savu namu, bet kas kukuļus ienīst, tas dzīvos.
Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28 Taisna sirds apdomā, ko atbildēt, bet bezdievīgo mute izverd ļaunumu.
Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29 Tas Kungs ir tālu no bezdievīgiem, bet taisno lūgšanu viņš paklausa.
Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30 Spožas acis iepriecina sirdi; laba vēsts stiprina kaulus.
Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31 Auss, kas klausa dzīvības mācībai, mājos gudro vidū.
Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32 Kas mācību atmet, tas zaudē dvēseli; bet kas mācībai klausa, ņemas gudrībā.
Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33 Tā Kunga bijāšana ir pamācīšana uz gudrību, un pazemība ved godā.
Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
