Psalmorum 38
1 psalmus David in rememorationem de sabbato Domine ne in furore tuo arguas me neque in ira tua corripias me
Davidin Psalmi muistoksi. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!
2 quoniam sagittae tuae infixae sunt mihi et confirmasti super me manum tuam
Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.
3 non est sanitas carni meae a facie irae tuae non est pax ossibus meis a facie peccatorum meorum
Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.
4 quoniam iniquitates meae supergressae sunt caput meum sicut onus grave gravatae sunt super me
Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.
5 putruerunt et corruptae sunt cicatrices meae a facie insipientiae meae
Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.
6 miser factus sum et curvatus sum usque ad finem tota die contristatus ingrediebar
Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.
7 quoniam lumbi mei impleti sunt inlusionibus et non est sanitas in carne mea
Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.
8 adflictus sum et humiliatus sum nimis rugiebam a gemitu cordis mei
Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.
9 Domine ante te omne desiderium meum et gemitus meus a te non est absconditus
Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.
10 cor meum conturbatum est dereliquit me virtus mea et lumen oculorum meorum et ipsum non est mecum
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.
11 amici mei et proximi mei adversus me adpropinquaverunt et steterunt et qui iuxta me erant de longe steterunt
Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 et vim faciebant qui quaerebant animam meam et qui inquirebant mala mihi locuti sunt vanitates et dolos tota die meditabantur
Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.
13 ego autem tamquam surdus non audiebam et sicut mutus non aperiens os suum
Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,
14 et factus sum sicut homo non audiens et non habens in ore suo redargutiones
Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.
15 quoniam in te Domine speravi tu exaudies Domine Deus meus
Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.
16 quia dixi nequando supergaudeant mihi inimici mei et dum commoventur pedes mei super me magna locuti sunt
Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.
17 quoniam ego in flagella paratus et dolor meus in conspectu meo semper
Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.
18 quoniam iniquitatem meam adnuntiabo et cogitabo pro peccato meo
Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.
19 inimici autem mei vivent et firmati sunt super me et multiplicati sunt qui oderunt me inique
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.
20 qui retribuunt mala pro bonis detrahebant mihi quoniam sequebar bonitatem
Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.
21 non derelinquas me Domine Deus meus ne discesseris a me
Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!
22 intende in adiutorium meum Domine salutis meae
Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!
