Proverbiorum 20
1 Luxuriosa res, vinum, et tumultuosa ebrietas: quicumque his delectatur, non erit sapiens.
Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule.
2 Sicut rugitus leonis, ita et terror regis: qui provocat eum, peccat in animam suam.
Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.
3 Honor est homini, qui separat se a contentionibus: omnes autem stulti miscentur contumeliis.
Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.
4 Propter frigus piger arare noluit: mendicabit ergo aestate, et non dabitur illi.
Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään.
5 Sicut aqua profunda, sic consilium in corde viri: sed homo sapiens exhauriet illud.
Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös.
6 Multi homines misericordes vocantur: virum autem fidelem quis inveniet?
Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?
7 Iustus, qui ambulat in simplicitate sua, beatos post se filios derelinquet.
Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä.
8 Rex, qui sedet in solio iudicii, dissipat omne malum intuitu suo.
Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.
9 Quis potest dicere: Mundum est cor meum, purus sum a peccato?
Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni?
10 Pondus et pondus, mensura et mensura: utrumque abominabile est apud Deum.
Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle.
11 Ex studiis suis intelligitur puer, si munda et recta sint opera eius.
Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on.
12 Aurem audientem, et oculum videntem, Dominus fecit utrumque.
Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt.
13 Noli diligere somnum, ne te egestas opprimat: aperi oculos tuos, et saturare panibus.
Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää.
14 Malum est, malum est, dicit omnis emptor: et cum recesserit, tunc gloriabitur.
Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.
15 Est aurum, et multitudo gemmarum: vas autem pretiosum labia scientiae.
Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.
16 Tolle vestimentum eius, qui fideiussor extitit alieni, et pro extraneis aufer pignus ab eo.
Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.
17 Suavis est homini panis mendacii: et postea implebitur os eius calculo.
Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä.
18 Cogitationes consiliis roborantur: et gubernaculis tractanda sunt bella.
Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän.
19 Ei, qui revelat mysteria, et ambulat fraudulenter, et dilatat labia sua, ne commiscearis.
Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on.
20 Qui maledicit patri suo, et matri, extinguetur lucerna eius in mediis tenebris.
Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.
21 Hereditas, ad quam festinatur in principio, in novissimo benedictione carebit.
Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta.
22 Ne dicas: Reddam malum: expecta Dominum, et liberabit te.
Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua.
23 Abominatio est apud Dominum pondus et pondus: statera dolosa non est bona.
Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.
24 A Domino diriguntur gressus viri: quis autem hominum intelligere potest viam suam?
Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?
25 Ruina est homini devotare sanctos, et post vota retractare.
Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.
26 Dissipat impios rex sapiens, et incurvat super eos fornicem.
Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä.
27 Lucerna Domini spiraculum hominis, quae investigat omnia secreta ventris.
Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.
28 Misericordia, et veritas custodiunt regem, et roboratur clementia thronus eius.
Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella.
29 Exultatio iuvenum, fortitudo eorum: et dignitas senum canities.
Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.
30 Livor vulneris absterget mala: et plagae in secretioribus ventris.
Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.
