Job 18
1 Respondens autem Baldad Suhites, dixit:
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 Usque ad quem finem verba iactabitis? intelligite prius, et sic loquamur.
Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.
3 Quare reputati sumus ut iumenta, et sorduimus coram vobis?
Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?
4 Qui perdis animam tuam in furore tuo, numquid propter te derelinquetur terra, et transferentur rupes de loco suo?
Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?
5 Nonne lux impii extinguetur, nec splendebit flamma ignis eius?
Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.
6 Lux obtenebrescet in tabernaculo illius, et lucerna, quæ super eum est, extinguetur.
Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.
7 Arctabuntur gressus virtutis eius, et præcipitabit eum consilium suum.
Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.
8 Immisit enim in rete pedes suos, et in maculis eius ambulat.
Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.
9 Tenebitur planta illius laqueo, et exardescet contra eum sitis.
Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.
10 Abscondita est in terra pedica eius, et decipula illius super semitam.
Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.
11 Undique terrebunt eum formidines, et involvent pedes eius.
Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.
12 Attenuetur fame robur eius, et inedia invadat costas illius.
Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.
13 Devoret pulchritudinem cutis eius, consumat brachia illius primogenita mors.
Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.
14 Avellatur de tabernaculo suo fiducia eius, et calcet super eum, quasi rex, interitus.
Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.
15 Habitent in tabernaculo illius socii eius, qui non est, aspergatur in tabernaculo eius sulphur.
Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.
16 Deorsum radices eius siccentur, sursum autem atteratur messis eius.
Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.
17 Memoria illius pereat de terra, et non celebretur nomen eius in plateis.
Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.
18 Expellet eum de luce in tenebras, et de orbe transferet eum.
Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.
19 Non erit semen eius, neque progenies in populo suo, nec ullæ reliquiæ in regionibus eius.
Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.
20 In die eius stupebunt novissimi, et primos invadet horror.
Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.
21 Hæc sunt ergo tabernacula iniqui, et iste locus eius, qui ignorat Deum.
Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.
