Psalmorum 65
1 In finem. Psalmus David, canticum Jeremiæ et Ezechielis populo transmigrationis, cum inciperent exire. [Te decet hymnus, Deus, in Sion, et tibi reddetur votum in Jerusalem.
Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Jumala, sinua kiitetään Zionissa hiljaisuudessa; ja sinulle maksetaan lupaus.
2 Exaudi orationem meam; ad te omnis caro veniet.
Sinä kuulet rukouksen; sentähden tulee kaikki liha sinun tykös.
3 Verba iniquorum prævaluerunt super nos, et impietatibus nostris tu propitiaberis.
Meidän pahat tekomme meitä kovin raskauttavat; mutta anna sinä meille synnit anteeksi.
4 Beatus quem elegisti et assumpsisti: inhabitabit in atriis tuis. Replebimur in bonis domus tuæ; sanctum est templum tuum,
Autuas on se, jonkas valitset ja otat tykös, asumaan kartanoissas: hän ravitaan sinun huonees ja pyhän templis hyvyydestä.
5 mirabile in æquitate. Exaudi nos, Deus, salutaris noster, spes omnium finium terræ, et in mari longe.
Kuule meitä ihmeellisestä vanhurskaudesta, meidän autuutemme Jumala, kaikkein turva maan päällä ja kaukana meressä,
6 Præparans montes in virtute tua, accinctus potentia;
Joka vuoret vahvistat voimallas, ja olet hankittu väkevyydellä,
7 qui conturbas profundum maris, sonum fluctuum ejus. Turbabuntur gentes,
Sinä joka asetat meren pauhinan ja hänen aaltoinsa pauhinan, ja kansain metelin;
8 et timebunt qui habitant terminos a signis tuis; exitus matutini et vespere delectabis.
Että ne hämmästyisivät, jotka niissä maan äärissä asuvat, sinun ihmeitäs. Sinä iloitat kaikki liikkuvaiset aamulla ja ehtoona.
9 Visitasti terram, et inebriasti eam; multiplicasti locupletare eam. Flumen Dei repletum est aquis; parasti cibum illorum: quoniam ita est præparatio ejus.
Sinä etsiskelet maan ja liotat sen ja teet sen ylen rikkaaksi: Jumalan virta on vettä täynnä: sinä kasvatat heidän jyvänsä, ettäs näin maan valmistat.
10 Rivos ejus inebria; multiplica genimina ejus: in stillicidiis ejus lætabitur germinans.
Sinä juotat hänen vakonsa ja kastat hänen kyntönsä: sateella sinä ne pehmität, ja siunaat hänen laihonsa.
11 Benedices coronæ anni benignitatis tuæ, et campi tui replebuntur ubertate.
Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläs, ja sinun askelees tiukkuvat rasvasta.
12 Pinguescent speciosa deserti, et exsultatione colles accingentur.
Korven laitumet myös tiukkuvat, ja kukkulat ovat ympäri iloissansa.
13 Induti sunt arietes ovium, et valles abundabunt frumento; clamabunt, etenim hymnum dicent.]
Kedot ovat laumaa täynnä, ja laaksossa on tihkiältä jyviä, niin että siitä ihastutaan ja myös lauletaan.
