ヨブ 記 41
1 なんぢ鈎をもて鱷を釣いだすことを得んや その舌を糸にひきかくることを得んや
Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
2 なんぢ葦の繩をその鼻に通し また鈎をその齶に衝とほし得んや
Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
3 是あに頻になんぢに願ふことをせんや 柔かになんぢに言談んや
Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
4 あに汝と契約を爲んや なんぢこれを執て永く僕と爲しおくを得んや
Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
5 なんぢ鳥と戲むるる如くこれとたはむれ また汝の婦人等のために之を繋ぎおくを得んや
Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
6 また漁夫の社會これを商貨と爲して商賣人の中間に分たんや
Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
7 なんぢ漁叉をもてその皮に滿し 魚矛をもてその頭を衝とほし得んや
Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
8 手をこれに下し見よ 然ばその戰鬪をおぼえて再びこれを爲ざるべし
Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
9 視よその望は虚し 之を見てすら倒るるに非ずや
Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
10 何人も之に激する勇氣あるなし 然ば誰かわが前に立うる者あらんや
"Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
11 誰か先に我に與へしところありて我をして之に酬いしめんとする者あらん 普天の下にある者はことごとく我有なり
Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
12 我また彼者の肢體とその著るしき力とその美はしき身の構造とを言では措じ
En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
13 誰かその外甲を剥ん 誰かその雙齶の間に入ん
Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
14 誰かその面の戸を開きえんや その周圍の齒は畏るべし
Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
15 その並列る鱗甲は之が誇るところ その相闔たる樣は堅く封じたるがごとく
Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
16 此と彼とあひ接きて風もその中間にいるべからず
Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
17 一々あひ連なり堅く膠て離すことを得ず
Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
18 嚔すれば即はち光發す その目は曙光の眼瞼(を開く)に似たり
Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
19 その口よりは炬火いで火花發し
Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
20 その鼻の孔よりは煙いできたりて宛然葦を焚く釜のごとし
Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
21 その氣息は炭火を爇し 火燄その口より出づ
Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
22 力氣その頸に宿る 懼るる者その前に彷徨まよふ
Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
23 その肉の片は密に相連なり 堅く身に着て動かす可らず
Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
24 その心の堅硬こと石のごとく その堅硬こと下磨のごとし
Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
25 その身を興す時は勇士も戰慄き 恐怖によりて狼狽まどふ
Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
26 劍をもて之を撃とも利ず 鎗も矢も漁叉も用ふるところ無し
Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
27 是は鐡を見ること稿のごとくし銅を見ること朽木のごとくす
Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
28 弓箭もこれを逃しむること能はず 投石機の石も稿屑と見做る
Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
29 棒も是には稿屑と見ゆ 鎗の閃めくを是は笑ふ
Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
30 その下腹には瓦礫の碎片を連ね 泥の上に麥打車を引く
Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
31 淵をして鼎のごとく沸かへらしめ 海をして香油の釜のごとくならしめ
Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
32 己が後に光る道を遺せば淵は白髮をいただけるかと疑がはる
Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
33 地の上には是と並ぶ者なし 是は恐怖なき身に造られたり
Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
34 是は一切の高大なる者を輕視ず 誠に諸の誇り高ぶる者の王たるなり
Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."
