Jób 11
1 Felelt a Náamabeli Czófár és mondta:
Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:
2 Szavak bőségére ne legyen felelet, avagy az ajkak emberének legyen igaza?
Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?
3 Fecsegésed férfiakat hallgattasson el? Gúnyolódtál s ne legyen, ki rád pirít?
Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?
4 Azt mondod: Tiszta a tanom, szeplőtlen vagyok szemeid előtt!
Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.
5 Azonban vajha beszélne az Isten s nyitná fel ajkait veled szemben,
Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,
6 hogy jelentse meg neked a bölcsesség rejtelmeit mert kétszereset ér valódi tudásra nézve – s tudd meg, hogy elenged neked Isten a bűnödből.
Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.
7 Istent kikutatni eléred-e, avagy a Mindenhatónak végéig elérsz-e?
Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.
Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)
9 Hosszabb a földnél mérete és szélesebb a tengernél.
Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.
10 Ha elvonul és bezár és gyűlést tart – ki utasíthatja vissza?
Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?
11 Mert ő ismeri a hamisság embereit, látta a jogtalanságot, pedig nem is ügyel.
Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?
12 Hisz üres férfi is eszessé válik, s vadszamár vemhe emberré szülemedik.
Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.
13 Ha te irányítod szívedet s feléje terjeszted kezeidet –
Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;
14 ha igaztalanság van kezedben távolítsd el, s ne lakoztass sátraidban jogtalanságot –
Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:
15 bizony akkor felemelheted arczodat mocsoktalanul és szilárd leszel s nem kell félned;
Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.
16 bizony te elfelejted a szenvedést, mint elfolyt vizekre emlékszel reá.
Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.
17 S délnél fényesebben kél a földi lét, ha borulat van, olyan az mint a reggel.
Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.
18 És bízhatsz, mert van remény; körülfigyelsz – bizton fekszel le;
Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.
19 heversz; és nincs a ki fölijesztene és sokan fognak neked hízelegni.
Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.
20 De a gonoszok szemei elepednek, menekvés elveszett számukra, reményük pedig: léleknek kilehelése.
Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.
