< תהילים 14 >

למנצח לדוד אמר נבל בלבו אין אלהים השחיתו התעיבו עלילה-- אין עשה-טוב 1
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.
יהוה-- משמים השקיף על-בני-אדם לראות היש משכיל-- דרש את-אלהים 2
Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.
הכל סר יחדו נאלחו אין עשה-טוב--אין גם-אחד 3
Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.
הלא ידעו כל-פעלי-און אכלי עמי אכלו לחם יהוה לא קראו 4
Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.
שם פחדו פחד כי-אלהים בדור צדיק 5
Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.
עצת-עני תבישו כי יהוה מחסהו 6
Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.
מי יתן מציון ישועת ישראל בשוב יהוה שבות עמו יגל יעקב ישמח ישראל 7
Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.

< תהילים 14 >