< איוב 9 >
אמנם ידעתי כי-כן ומה-יצדק אנוש עם-אל | 2 |
Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
אם-יחפץ לריב עמו-- לא-יעננו אחת מני-אלף | 3 |
Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
חכם לבב ואמיץ כח-- מי-הקשה אליו וישלם | 4 |
Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
המעתיק הרים ולא ידעו-- אשר הפכם באפו | 5 |
Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
המרגיז ארץ ממקומה ועמודיה יתפלצון | 6 |
Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
האמר לחרס ולא יזרח ובעד כוכבים יחתם | 7 |
Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
נטה שמים לבדו ודורך על-במתי ים | 8 |
Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
עשה-עש כסיל וכימה וחדרי תמן | 9 |
Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
עשה גדלות עד-אין חקר ונפלאות עד-אין מספר | 10 |
Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
הן יעבר עלי ולא אראה ויחלף ולא-אבין לו | 11 |
Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
הן יחתף מי ישיבנו מי-יאמר אליו מה-תעשה | 12 |
Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
אלוה לא-ישיב אפו תחתו שחחו עזרי רהב | 13 |
Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
אף כי-אנכי אעננו אבחרה דברי עמו | 14 |
Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
אשר אם-צדקתי לא אענה למשפטי אתחנן | 15 |
Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
אם-קראתי ויענני-- לא-אאמין כי-יאזין קולי | 16 |
Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
אשר-בשערה ישופני והרבה פצעי חנם | 17 |
Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
לא-יתנני השב רוחי כי ישבעני ממררים | 18 |
Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
אם-לכח אמיץ הנה ואם-למשפט מי יועידני | 19 |
Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
אם-אצדק פי ירשיעני תם-אני ויעקשני | 20 |
Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
תם-אני לא-אדע נפשי אמאס חיי | 21 |
Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
אחת היא על-כן אמרתי--תם ורשע הוא מכלה | 22 |
Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
אם-שוט ימית פתאם-- למסת נקים ילעג | 23 |
Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
ארץ נתנה ביד-רשע-- פני-שפטיה יכסה אם-לא אפוא מי-הוא | 24 |
Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
וימי קלו מני-רץ ברחו לא-ראו טובה | 25 |
Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
חלפו עם-אניות אבה כנשר יטוש עלי-אכל | 26 |
Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
אם-אמרי אשכחה שיחי אעזבה פני ואבליגה | 27 |
Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
יגרתי כל-עצבתי ידעתי כי-לא תנקני | 28 |
Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
אנכי ארשע למה-זה הבל איגע | 29 |
Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
אם-התרחצתי במו- (במי-) שלג והזכותי בבר כפי | 30 |
Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
אז בשחת תטבלני ותעבוני שלמותי | 31 |
Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
כי-לא-איש כמוני אעננו נבוא יחדו במשפט | 32 |
Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
לא יש-בינינו מוכיח-- ישת ידו על-שנינו | 33 |
Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
יסר מעלי שבטו ואמתו אל-תבעתני | 34 |
Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
אדברה ולא איראנו כי לא-כן אנכי עמדי | 35 |
Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.