Maatosa 22
1 Qassekka Yesusay hara lemuso hizgidi yotidees.
Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
2 Salo kawotethi ba nas sarge gigisida issi kawo milataysu.
Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
3 Kawoykka digisas yotidayta xeyganas ba ashikarata yedidees, xegetidaytikka nu bokko gida.
Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
4 Qassekka hara ashikarata kasse istas yotidayta hekko ta sanga boratanne handaida mehista shukada digisa gigisadis, wurikka gigetida gish sargeso hayitte gidi yotite.
Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
5 Xeygetidayti gidikko iza xeysa wudan yegonta agidi issay ba goshaso issay ba zal7eso bidees.
Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
6 Hankko atidayti ashikarat oykidi daro waysidi wodhida.
Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
7 Kawoykka hanqetidi olizayta yedidi ashikara wodhidayta dhaysidees, issta katama xugidees.
Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
8 Be ashkaratakka “Sargeza digisay gigidees, gido attin sargezaso xeygetidayti sarges besizayta gidibeytena.
Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
9 Gede ogge bolla kezidi inte demida assi wursi ha sargge digisas xeygitte.
Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
10 Ashkaratikka ogge bolla kezidi ba demidayta lo7otakka itatakka wurssi shishidi sargeza keth imath kunthida.
Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
11 Kawoykka xeygetida imatha beyanas keth geliza wode sarge mayo mayonta ura demidees.
Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
12 Yalo sarge moyo mayonta wanada hayssa gelanas danda7adi gi oychin adezas zarana qalay dhaydees.
Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
13 Kawoykka ba ashkarata hayssa adeza tone kushe shishi qachidi hen karen diza dhumana kessi olitte hen yehoynne acha garcechi gidana gidees.
Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
14 Xeygetidayti darota doretidayti gidikko guthata.
Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
15 Hessappe guye Parisaweti kezi bishe iza dunappe bala qaala wosti demi oykino gidi zoretida.
Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
16 Bena kalizayti Herodosa asatara izakko izakko “astamare neni tumanchane Xoossa ogge tumappe tamarsizade gididaysane onasikka dumma mado othonta wursiqa issi mala ne xelizaysa nu eros” gidees.
Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
17 Ness ay misatizakkone ane nus yota qesares gira qanxanas besize? nesene?
Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
18 Yesusaykka ista gene qofa eridi “inteno qodheppe qomoto tana yon balethi oykanas aazas koyeti? gidees.
Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
19 Inte gira qanxiza misha anne tana besite gin istikka issi dinare giza miish izas ehida.
Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
20 Izikka hayssa misha bolla diza misiley onayse? xafey onayse gidees.
Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
21 Istika izas qesareysa gida. Izikka istas zaridi qesareysa qesares Xoossisa Xoossas imite gidees.
He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
22 Hessa siyida wode malaletidine iza agagidi bida.
Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
23 Hayqidaytas dendoy bawa gidi amaniza saduqaweti he galas Yesusakko shqidi hizgi oychida.
Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
24 Tamarsizaso Mussey issi uray machcho ekidi na yelonta hayqikko iza ishay hayqidaysa machcho ekidi ba isha latiza na yelo gidees.
Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
25 Nu achan lappun ishati detes shin koyro ishay machcho ekidi na yelonta hayqida gish kaallo ishay iza machchiyo ekidees.
Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
26 Namm7antho ishaykka hayqida ishatho na yelonta hayqidees, hessathokka hanishin macashaya lappuntha isha geladus.
Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
27 Wursethan macashaya hayqadus.
Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
28 Hessa gish lappunati wurikka izo ekkida shin hayqoppe dentha galas macashaya lappuntappe awaysa machcho gidane?
Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
29 Yesusaykka istas zaridi “Gesha maxafatanne Xoossa wolqa inte eronta gish inte baletista” gidees.
Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
30 Hayqoppe dendidappe guye asay sallo kitanchata mala gidana atin eketenane geletena.
Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
31 Hayqidayta dentha gish gidikko Xoossi tani Abrame Xoossa Yisaqa Xoossa Yaqobe Xoossa gidi intes yotoysa nababibeyketi? Xoossi paxata Xoossa atin hayqethata Xoossu gidena.
Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
33 Derykka hessa siyidi iza timirtezan malaletidees.
Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
34 Yesusay Saduqawista co7u hisitidaysa siyidi Parsaweti issi bola shiqetida
Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
35 Ista garsafe issi Musse woga lo7ethi erizadey Yesusa pacanas koydi “astamare Musse wogata garsan wurosoppe adhizay awaysse? gidi oychidees.
Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
37 Izikka zaridi ne Godaa Xoossa ne kumetha wozanappe, ne kumetha shempefe, ne kumetha qofappe dossa.
Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
38 Haysi koyronne wursoppe adhiza azazo.
Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
39 Namm7anthoykka iza milates, hesikka ne shoro ne hu7e mala dossa gizaysa.
Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
40 Musse wogayne nabeta timirtey wurikka hayata namm7u azazotan qachetes.
Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
41 Parsaweti issi bolla shiqeti dishin Yesusay ista
Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
42 Kirstosa gish intess ay geti? Izi nona na? gi oychidees, istikka izas zaridi izi Dawite na gida.
Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
43 Izikka istas “histin Dawitey Xillo ayana wolqan “Xoossau ta Godda ta ne morketa ne to garsan gulbatisana gakanas ne ta oshachan uta aazas gidde?
Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
45 Hessa gish Dawitey iza ta Goda gidi xegikko wanidi izas na gidana danda7ize?
Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
46 Izas issi qaala zarana danda7ida uray woykko he galassappe simiin iza oycho oychana xalida uray onikka betibeynna.
Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
