Maatosa 21
1 Isti Yerusalame matan Debirezayte zuma bolla diza Betefage getetizaso gakidamala Yesusay bena kalizaytappe nam7ata kitidees.
Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,
2 Hano inte matan diza mandarayo bidi inte he gakida mala issi hare dizara ba guteyra qachista dishin inte demana. Birshidi ha taakko ekki yite.
Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.
3 Onikka intena aysi hayssatho otheti gikko Goday ista koyes gite, intena oychizadey herakka yedana.
Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.
4 Haysikka hanizay kase naben na Xiyonis hizgite “Hekko ne kawoy ashikke gididi hareyone hareyo guteyo togidi neekko yana getetidaysi polistanasa” gidees.
Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:
Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.
6 Iza kalizayti Yesusay istas yotida mala othida.
Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,
7 Hareyo izi guteyra ehidi ba mayo ista bolla wothin izikka harista togidees.
Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.
8 Derappe dariza bagay ba mayo ogge bolla micidees, baga asay miththa bonco duthi duthi ogge bolla athi athi yegidees.
Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
9 Izappe sinthara biza dereyne guyera kaliza dereykka ba qaala dhuqu histidi Dawite nay galateto! Goda sunthan yiday anjetidade! Xoossi galateto! gida.
Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!
10 Izi Yerusalame gelida wode katama asay wuri haysi oone? gidi yark yarkidees.
Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?
11 Iza kalidi yida dereykka hasi Galila garsan diza Nazireteppe yida Nabe Yesusa gidene gidees.
Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.
12 Hessappe Yesusay maqidasse gelidi maqidasse lasah gathan bayzizaytane shamizayta godidees. Misha lamizayta xaraphezaka haraphe bayzizayta oyde shiri shiri yegidi ta kethay wosa keth getetes getetidi xafetidees inte qas bonqizayta aqoso histidista gidees.
Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,
Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.
14 Ayfe qoqistane toy silida asata Yesusakko maqidase ehida. Izikka ista pathidees.
Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.
15 Gido atin qesista halaqatine Muse woga tamarsizayti izi othida malalatane woze kawo galatay dawute nas giddo gidi wasiza gutha nayta beyidi daro hanqetidees.
Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,
16 Istika Yesusa hayti nayti gizaysa siyay? gida Yesusaykka istas E siyadis, Nayta dunappene dhamiza qeri nayta dunan ta galata gigisadis gizaso mulerakka nababi ereketi? gidees.
Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?
17 Ista yegi agidi he katamappe kezidi bitanya gizaso bidi hen eqidees.
Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.
18 Yesusay wontetha galas malado guye katama simishin iza gafisidees.
Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.
19 Oge matan issi balase giza mith beydi gede izikko shiqishin haythe xalafe atin ayfey bayndaysa beydi “Hi7appe ne bolla ayfey doppo gin balase miththay herakka meladus. (aiōn g165)
Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui. (aiōn g165)
20 Yesusa kalizayti hessa byidine malaletidi hana balaseya wanada heraka melade gida.
Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?
21 Yesusaykka ista ta intes tumu gays intes amanoy dikone inte sidhonta agikko balase miththay bolla hanidaysa mala xala gidonta hayssa zumma hayssafe dhoqalistada duge aban gela inte gidakoka izi gelana gidees.
Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.
22 intess amanoy dikko inte wosan oychida miish wursikka ekana.
Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.
23 Yesusay maqidasse gelidi tamarsishin qesista halaqatine dere cimati izako shiqidi hayssa wursi ona shenen otahzi? hayssa otahanas shene ness oni imide? gidi iza oychida.
Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?
24 Yesusaykka istas zaridi takka intena issino oychays inte tass zariko takka ha ta othizayta ona shenen othizakone takka intess yotana
Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:
25 Yanisa xinqatey awappe yide? Saloppe yideye asappe? gidees. Istika nu saloppe yidees gikko histin aazas amanibeyketi? gana gidi ba garsan issay issara zoretida.
Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?
26 Qasse nu asappe gikko asay wurikka Yanisa nabe gidi amaniza gish nu babos.
Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.
27 Hessa gish Yesusas nu eroko gidi zarida izikka istas hayta ta othizata onna shenen othizakone takka intes yotikke gidees.
Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
28 Yesusay ista hiz gidees intes ay milatiz namm7u atumma nay diza issadey des izikka koyro nazakko bidi ta nazo hach gede woyne miththaso bada otha gidees.
Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.
29 Nazi qasse bikke gidine guyeppe muzetidi bidees.
Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.
30 Namm7antho nazakka kaseysathokka ba gin nazi ero gidi bonta aga gidees.
Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.
31 Hayta namm7atappe awwa shene poliday awaysse? Isstikka koyro naza gida. Yesusaykka istass ta intess tummu gays qaraxa shishizaytane laymatizayti salo kawotethi intefe sinte gelana.
Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.
32 Xamaqiza Yanisay intena xilotetha ogge besanas intekko yidess shin inte izi giza amanibeykkista gido attin qaraxa shishizaytine layamatizati gidikko amanida izi hanidazi inte beyi simidikka marotethan gelidi amanibeykkista.
Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.
33 Hara lemusokka siyitte woyne mith tokizasoy dizadey he woynezas birda yushi athidi woyneza ayfe gum7anas olla bokkidees. Woyneza naganas miththa bolla shakko gigisidees. Hessappe guye bita woyne miththara goyzaytas kira immidi hara dere bidees.
Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.
34 Boney gakishin woyneza ayfe ekanas ba ashikarata bitta goyzaytakko yedidees.
Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.
35 Bitta goyzayti ashikarata oykidi issa wodhida issa qasse shuchan cadida.
Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.
36 Gada goday kaseytappe adhiza hara ashikarata yedidees. Goyzayti ha7ikka kaseyta bolla othidaysamalakka ista bollakka polida.
Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.
37 Wursethan oni eri isti izas babanakone gidi ba na athi yedidees.
Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.
38 Gido atin bita goyzayti naza be7idamala “Haysi iza latanaysakko, ane ha yite iza wodhidi bitta latos gida.
Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.
39 Naza oykidi woyney toketidasoppe gede kare kessidi wodhida.
Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.
40 Ero woyneza goday yiza wode he bitta goyiza asata itess wositana milati?
Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?
41 Istika heytanta itata daro waysi wodhidi woyney toketiza gadappe besiza woyne ayfe wodera izas immiza hara gade goyzaytass kirasana gidi izas zarida.
He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.
42 Yesusaykka istas “Gesha maxafan gimbe kexizayti iita gidi wora yegida shuchay kethas wana hu7e gidees, Xoossi hayssa othidees, iza othoykka nu ayfes malalisizaz, geteti xafetidaysa nababibeyketi? gidees.
Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.
43 Hessa gish ta intess Xoossa kawotethi intefe ekistada ayfe ayfiza deretass immistana gidees.
Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.
44 Haysa shucha bolla kundizay meqana shuchaykka iza bolla wodhizadeykka liqana.
Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.
45 Qessista halaqatine Parisaweti iza lemuso lemusoy ista gish gididaysa erida.
Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.
46 Gido atin isti iza oyki qaphonta mala asay Yesusa nabe mala xelizagish babidees.
Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.
