Psaumes 121

1 J’ai levé les yeux vers les montagnes, d’où me viendra le secours.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

2 Mon secours vient du Seigneur, qui a fait le ciel et la terre.

Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

3 Qu’il ne permette pas que ton pied soit ébranlé, et qu’il ne s’assoupisse pas, celui qui te garde.

Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

4 Vois, il ne s’assoupira, ni ne dormira, celui qui garde Israël.

Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

5 C’est le Seigneur qui te garde, c’est le Seigneur qui est ta protection; il est sur ta main droite.

Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

6 Pendant le jour, le soleil ne le brûlera pas, ni la lune pendant la nuit.

Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

7 Le Seigneur te garde de tout mal; que le Seigneur garde ton âme.

Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

8 Que le Seigneur garde ton entrée et ta sortie, dès ce moment et jusqu’à jamais.

Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!