< Proverbes 1 >
1 Paraboles de Salomon, fils de David et roi d’Israël,
Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;
2 Utiles pour connaître la sagesse et la discipline,
Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
3 Pour comprendre les paroles de la prudence, pour recevoir l’instruction de la doctrine, la justice, et le jugement et l’équité,
Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
4 Afin que soit donnée aux tout petits la finesse, à l’adolescent la science et l’intelligence.
Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
5 Le sage, en écoutant, sera plus sage, et l’intelligent possédera les moyens de gouverner.
Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
6 Il découvrira le proverbe et l’interprétation, les paroles des sages et leurs énigmes.
Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
7 La crainte du Seigneur est le principe de la sagesse. La sagesse et la doctrine, les insensés les méprisent.
Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
8 Écoute, mon fils, la discipline de ton père, et ne rejette pas la loi de ta mère,
Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
9 Afin que soit ajouté un agrément à ta tête, et un collier à ton cou.
Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
10 Mon fils, si des pécheurs veulent l’attirer, n’y acquiesce pas.
Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
11 S’ils disent: Viens avec nous, dressons des embûches au sang, cachons des pièges à l’innocent qui ne l’a pas mérité;
Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
12 Comme l’enfer, engloutissons-le vivant et entier, comme celui qui descend dans la fosse. (Sheol )
Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme; (Sheol )
13 Nous trouverons toutes sortes de biens précieux: nous remplirons nos maisons de dépouilles.
Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
14 Mets ta part avec nous, qu’une seule bourse soit pour nous tous.
Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
15 Mon fils, ne marche pas avec eux, écarte ton pied de leurs sentiers.
Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
16 Car leurs pieds courent au mal, et ils se hâtent afin de verser le sang.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
17 Mais en vain l’on jette le filet devant les yeux des oiseaux.
Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
18 Eux aussi à leur propre sang dressent des embûches, et
Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
19 Ainsi sont les sentiers de tout avare, ils ravissent lame de tous ceux qui possèdent.
Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
20 La sagesse prêche dehors; dans les places publiques elle élève sa voix;
Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.
21 À la tête des foules elle crie, aux portes de la ville elle profère ses paroles disant:
Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
22 Jusques à quand, tout petits enfants, aimerez-vous l’enfance, et les insensés désireront-ils ce qui leur est pernicieux, et les imprudents haïront-ils la science?
Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
23 Convertissez-vous à mes remontrances: voici que je vous révélerai mon esprit, et que je vous ferai comprendre mes paroles.
Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
24 Parce que j’ai appelé, et que vous avez refusé de m’entendre; que j’ai tendu ma main, et qu’il n’y a eu personne qui m’ait regardé;
Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
25 Que vous avez méprisé tous mes conseils, et négligé mes réprimandes:
Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
26 Moi aussi, à votre mort, je rirai et je me moquerai, lorsque ce que vous craigniez vous sera arrivé.
Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
27 Lorsqu’une calamité arrivera tout d’un coup, et que la mort, comme une tempête, fondra violemment sur vous; quand, viendront sur vous la tribulation et l’angoisse:
Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
28 Alors ils m’invoqueront, et je ne les exaucerai pas; dès le matin ils se lèveront, et ils ne me trouveront pas;
Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
29 Parce qu’ils ont haï la discipline, et qu’ils n’ont pas reçu la crainte du Seigneur,
Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
30 Qu’ils n’ont pas acquiescé à mes conseils, qu’ils ont déprécié toutes mes remontrances.
Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
31 Aussi ils mangeront les fruits de leurs voies, et ils seront rassasiés de leurs conseils.
Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
32 L’égarement des tout petits les tuera; et la prospérité des insensés les perdra.
Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
33 Mais celui qui m’écoute reposera sans terreur et jouira de l’abondance, la crainte des maux ayant été enlevée.
Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.