Psaumes 17
1 Prière de David. Éternel, écoute la justice, prête l'oreille à ma plainte, entends, quand je te prie d'une bouche sans feinte!
Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.
2 Que ma cause paraisse devant toi: tes yeux discernent la droiture.
Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.
3 Sonde mon cœur, visite-moi la nuit; éprouve-moi, tu ne trouveras rien; ma pensée ne va pas plus loin que ma parole.
Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.
4 En face des œuvres des hommes, aidé de ta parole, j'évitai les sentiers des pervers.
Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.
5 Maintiens mes pas dans tes ornières, afin que mes pieds ne bronchent pas!
Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.
6 Je t'invoque, car tu m'exauceras, ô Dieu! penche vers moi ton oreille, écoute mon discours!
Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.
7 Signale ta bonté, toi qui de ta droite, sauves le fidèle de ceux qui l'assaillent!
Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.
8 Garde-moi, comme la prunelle chère à ton œil, et me cache à l'ombre de tes ailes,
Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.
9 contre les impies qui m'attaquent, contre les mortels ennemis qui m'enveloppent.
Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.
10 Ils ont fermé leur cœur endurci, et ils tiennent de leur bouche des propos altiers.
Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.
11 A tous nos pas maintenant ils nous assiègent, de leurs yeux ils visent à nous terrasser;
Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,
12 pareils au lion avide d'une proie, au jeune lion tapi en embuscade.
Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.
13 Lève-toi, Éternel, préviens-les, terrasse-les! Sauve-moi par ton épée des méchants,
Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,
14 par ta main, Éternel, des hommes, des hommes de ce monde! Ils ont leur lot dans la vie, et tu remplis leur sein de trésors: leurs fils s'en rassasient, et laissent leur superflu à leurs enfants.
Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.
15 Mais pour moi, la justice me fera voir ta face, et, à mon réveil, je me rassasierai de ton image.
Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.
