Psaumes 104

1 Psaume de David. O mon âme, bénis le Seigneur; Seigneur, ô mon Dieu, tu es très grand, tu es revêtu de gloire et de beauté.

Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.

2 Tu es enveloppé de lumière comme d'un manteau; tu as tendu le ciel comme un tabernacle.

Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;

3 Il a fait des eaux le toit de ses plus hautes demeures; il a posé les nuées pour être son char; il marche sur les ailes des vents.

sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.

4 Des esprits il fait ses anges, et ses serviteurs sont un feu ardent.

Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.

5 Il fonde la terre sur son axe; elle ne déviera pas dans les siècles des siècles.

Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.

6 L'abîme, comme un vêtement, est son manteau, et les eaux s'arrêteront au- dessus des montagnes.

Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.

7 Elles s'enfuiront, Seigneur, à tes reproches; elles auront peur, à la voix de ton tonnerre.

Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;

8 Les montagnes sont montées et les plaines sont descendues au lieu que tu leur avais marqué.

vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.

9 Tu as posé des limites que les eaux ne passeront pas; elles ne reviendront plus couvrir la terre.

Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.

10 Le Seigneur a fait jaillir des sources dans les vallées; les eaux couleront entre les montagnes.

Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.

11 Elles abreuveront toutes les bêtes fauves des champs; les onagres les chercheront pour apaiser leur soif.

Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.

12 Au-dessus d'elles, les oiseaux du ciel feront leur nid; ils feront entendre leur chant du milieu des rochers.

Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.

13 Des lieux supérieurs, Dieu arrose les monts; la terre se rassasiera, Seigneur, du fruit de tes œuvres.

Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.

14 Tu fais pousser l'herbe pour le bétail, et le fourrage pour le service des hommes, afin qu'ils en fassent sortir le blé de la terre.

Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän

15 Et le vin réjouit le cœur de l'homme; l'huile égaie son visage; le pain fortifie son cœur.

ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.

16 Les arbres des champs seront nourris de ces pluies, ainsi que les cèdres du Liban, qu'il a plantés.

Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.

17 C'est là que les passereaux feront leur nid, et la famille du héron, qui les surpasse de la tête.

Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.

18 Les hauteurs des monts seront la demeure des cerfs, et les rochers l'asile du hérisson.

Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.

19 Dieu a créé la lune pour marquer le temps; le soleil sait où il doit se coucher.

Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.

20 Tu as fait les ténèbres, et la nuit est venue; c'est l'heure où toutes les bêtes fauves traversent la forêt.

Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.

21 Les lionceaux rugissent après leur proie, et cherchent les aliments que Dieu leur a donnés.

Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.

22 Mais le soleil se lève; et ils se réunissent, et ils vont dormir dans leur antre.

Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.

23 Et l'homme s'en va à son travail, et il travaille jusqu'au soir.

Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.

24 Que tes œuvres sont grandes, Seigneur; tu as fait toutes choses avec sagesse; la terre est pleine de tes créatures.

Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.

25 La mer est profonde et spacieuse; des reptiles sans nombre y nagent, les petits avec les grands.

Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.

26 Des navires la sillonnent; et le dragon formé par vous, vient s'y jouer.

Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.

27 Tous espèrent en toi, pour que tu leur donne la nourriture au temps opportun.

Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.

28 Tu la leur donne, et ils la recueillent; tu ouvre la main, et ils sont tous remplis des dons de ta bonté.

Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.

29 Détournes-tu le visage, ils sont troublés; si tu leur ôtes le souffle, ils défailliront et retourneront à leur poussière.

Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.

30 Et si tu envoies ton Esprit, ils seront créés, et tu renouvelleras la face de la terre.

Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.

31 Que la gloire du Seigneur soit éternelle; le Seigneur se complaira dans ses œuvres.

Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,

32 Il regarde la terre, et la fait trembler; il touche les monts, et ils fument.

hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.

33 Je chanterai le Seigneur toute ma vie; je chanterai mes psaumes à Dieu, tant que j'existerai.

Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.

34 Puisse ma voix lui être douce, et moi je me réjouirai dans le Seigneur.

Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.

35 Puissent les pécheurs et les méchants défaillir sur la terre, et qu'ils ne soient plus! mon âme, bénis le Seigneur!

Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!