Proverbes 12
1 Celui qui aime l’instruction aime la science; celui qui hait la réprimande est insensé.
Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
2 Celui qui est bon obtient la faveur de Yahweh, mais Yahweh condamne l’homme de malice.
Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3 L’homme ne s’affermit pas par la méchanceté, mais la racine des justes ne sera pas ébranlée.
Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4 Une femme vertueuse est la couronne de son mari, mais la femme sans honneur est comme la carie dans ses os.
Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5 Les pensées des justes sont l’équité; les conseils des méchants, la fraude.
Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6 Les paroles des méchants sont des pièges de mort, mais la bouche des hommes droits les sauve.
Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7 Le méchant fait un tour, et il n’est plus; mais la maison des justes reste debout.
Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 L’homme est estimé dans la mesure de son intelligence; mais l’homme au cœur pervers sera méprisé.
Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9 Mieux vaut un homme humble qui suffit à ses besoins, qu’un glorieux manquant de pain.
Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10 Le juste s’occupe de son bétail, mais les entrailles des méchants sont cruelles.
Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11 Celui qui cultive son champ est rassasié de pain, mais celui qui poursuit des choses inutiles est dépourvu de sens.
Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12 Le méchant convoite la proie des méchants, mais la racine des justes donne son fruit.
Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13 Il y a dans le péché des lèvres un piège funeste, mais le juste se tire de la détresse.
Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14 C’est par le fruit de sa bouche qu’on est rassasié de biens, et il sera rendu à chacun suivant l’œuvre de ses mains.
Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15 La voie de l’insensé est droite à ses yeux, mais le sage écoute les conseils.
Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16 L’insensé laisse voir aussitôt sa colère, mais l’homme prudent sait dissimuler un outrage.
Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17 Celui qui proclame la vérité dit ce qui est juste, et le faux témoin profère la perfidie.
Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18 Tel qui parle inconsidérément blesse comme un glaive, mais la langue des sages procure la guérison.
Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19 La langue véridique restera toujours, mais la langue mensongère est confondue en un clin d’œil.
Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20 La fraude est dans le cœur de ceux qui méditent le mal, mais la joie est pour ceux qui conseillent la paix.
Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21 Aucun malheur n’arrive au juste, mais les méchants sont accablés de maux.
Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22 Les lèvres menteuses sont en horreur à Yahweh, mais ceux qui agissent selon la vérité lui sont agréables.
Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23 L’homme prudent cache sa science, mais le cœur de l’insensé publie sa folie.
Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24 La main vigilante dominera, mais la main indolente sera tributaire.
Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25 Le chagrin dans le cœur de l’homme l’abat, mais une bonne parole le réjouit.
Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26 Le juste montre la voie à son ami, mais la voie des méchants les égare.
Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27 Le paresseux ne rôtit pas son gibier, mais l’activité est pour l’homme un précieux trésor.
Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28 Dans le sentier de la justice est la vie, et dans le chemin qu’elle trace l’immortalité.
Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
