Psalmien 95
1 Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
Venez, élevons nos chants à l'Éternel, et nos cris d'allégresse à notre rocher sauveur!
2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
Présentons-nous à lui avec des louanges, offrons-lui nos joyeux cantiques.
3 Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
Car l'Éternel est un grand Dieu, et un Roi grand par dessus tous les dieux;
4 Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
Il tient en sa main l'intérieur de la terre, et les trésors des montagnes sont à lui;
5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
la mer est à lui, Il l'a faite, et ses mains ont formé les continents.
6 Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
Venez, adorons et nous prosternons, et nous agenouillons devant l'Éternel, notre créateur!
7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
Car Il est notre Dieu, et nous le peuple dont Il est le pasteur, le troupeau conduit par sa main. Puissiez-vous aujourd'hui écouter sa voix!
8 "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
« N'endurcissez pas votre cœur, comme aux Eaux de la querelle, et dans les jours de la Tentation au désert,
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
où vos pères me tentèrent, et me mirent à l'épreuve, quoiqu'ils vissent mes hauts faits.
10 Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.
Quarante années j'eus cette race en dégoût, et je dis: « C'est un peuple qui a le cœur égaré, et qui ne connaît pas mes voies. »
11 Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
Là je fis serment dans ma colère qu'ils n'entreraient point dans mon repos. »
