< Psalmien 22 >

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
For the end, concerning the morning aid, a Psalm of David. O God, my God, attend to me: why have you forsaken me? the account of my transgressions is far from my salvation.
2 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
O my God, I will cry to you by day, but you will not hear: and by night, and [it shall] not [be accounted] for folly to me.
3 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
But you, the praise of Israel, dwell in a sanctuary.
4 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
Our fathers hoped in you; they hoped, and you did deliver them.
5 He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
They cried to you, and were saved: they hoped in you, and were not ashamed.
6 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
But I am a worm, and not a man; a reproach of men, and scorn of the people.
7 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
All that saw me mocked me: they spoke with [their] lips, they shook the head, [saying],
8 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
He hoped in the Lord: let him deliver him, let him save him, because he takes pleasure in him.
9 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
For you are he that drew me out of the womb; my hope from my mother's breasts.
10 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
I was cast on you from the womb: you are my God from my mother's belly.
11 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
Stand not aloof from me; for affliction is near; for there is no helper.
12 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
Many bullocks have compassed me: fat bulls have beset me round.
13 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
They have opened their mouth against me, as a ravening and roaring lion.
14 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
I am poured out like water, and all my bones are loosened: my heart in the midst of my belly is become like melting wax.
15 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
My strength is dried up, like a potsherd; and my tongue is glued to my throat; and you have brought me down to the dust of death.
16 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
For many dogs have compassed me: the assembly of the wicked doers has beset me round: they pierced my hands and my feet.
17 Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
They counted all my bones; and they observed and looked upon me.
18 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
They parted my garments [amongst] themselves, and cast lots upon my raiment.
19 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
But you, O Lord, remove not my help afar off: be ready for mine aid.
20 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
Deliver my soul from the sword; my only-begotten one from the power of the dog.
21 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
Save me from the lion's mouth; and [regard] my lowliness from the horns of the unicorns.
22 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
I will declare your name to my brethren: in the midst of the church will I sing praise to you.
23 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
You that fear the Lord, praise him; all you seed of Jacob, glorify him: let all the seed of Israel fear him.
24 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
For he has not despised nor been angry at the supplication of the poor; nor turned away his face from me; but when I cried to him, he heard me.
25 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
My praise is of you in the great congregation: I will pay my vows before them that fear him.
26 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
The poor shall eat and be satisfied; and they shall praise the Lord that seek him: their heart shall live for ever.
27 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
All the ends of the earth shall remember and turn to the Lord: and all the kindred of the nations shall worship before him.
28 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
For the kingdom is the Lord's; and he is the governor of the nations.
29 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
All the fat ones of the earth have eaten and worshipped: all that go down to the earth shall fall down before him: my soul also lives to him.
30 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
And my seed shall serve him: the generation that is coming shall be reported to the Lord.
31 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
And they shall report his righteousness to the people that shall be born, whom the Lord has made.

< Psalmien 22 >