Sananlaskujen 23
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
När du sitter och äter med enom herra, så gif akt uppå, hvad för dig handladt varder;
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
Och sätt en knif på din hals, om du vill behålla lifvet.
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
Önska dig icke af hans mat; ty det är falskt bröd.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Möd dig icke till att varda rik, och vänd igen af dina funder.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
Låt icke din ögon flyga efter det som du icke få kan; ty detsamma gör sig vingar såsom en örn, och flyger upp åt himmelen.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Ät icke bröd med en afundsfull, och önska dig icke hans mat;
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
Ty såsom ett spökelse är han innantill. Han säger: Ät och drick; och hans hjerta är dock icke till dig.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Dine betar, som du ätit hafver, måste du utspy; och måste din vänliga ord förtappat hafva.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
Tala icke för ens dåras öron; ty han föraktar dins tals klokhet.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
För icke tillbaka de förra råmärke, och gack icke in uppå de faderlösas åker;
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
Ty deras förlösare är mägtig; han skall uträtta deras sak emot dig.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Gif ditt hjerta till tuktan, och din öron till förnuftigt tal.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Låt icke af att tukta pilten; ty om du slår honom med ris, så betorf man icke dräpa honom.
Du slår honom med ris; men du friar hans själ ifrå helvetet. (Sheol h7585)
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
Min son, om du vis är, så gläder sig ock mitt hjerta;
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
Och mine njurar äro glade, när dina läppar tala det rätt är.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Ditt hjerta följe icke syndarom; utan var dagliga uti Herrans fruktan.
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
Ty det skall vara dig framdeles godt, och ditt väntande skall icke fela.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Hör, min son, och var vis; och styr ditt hjerta in på vägen.
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Var icke ibland drinkare och slösare;
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
Ty de drinkare och slösare varda fattige, och en sofvare måste rifven kläder bära.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Hör din fader, den dig födt hafver, och förakta icke dina moder, då hon gammal varder.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Köp sanningena, och sälj icke bort henne; vishet, tuktan och förstånd.
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
Dens rättfärdigas fader gläder sig; och den som en visan födt hafver, han är glad deröfver.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
Låt din fader och dina moder glädja sig, och glädje sig den dig födt hafver.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
Gif mig, min son, ditt hjerta, och låt dinom ögom mina vägar behaga.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
Ty en sköka är en djup grop, och horkonan är en trång grop.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
Och vaktar hon såsom en röfvare, och de oaktsamma ibland menniskorna samkar hon till sig.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
Hvar är ve? Hvar är sorg? Hvar är kif? Hvar är klagan? Hvar äro sår utan sak? Hvar äro röd ögon?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
Nämliga der man dryckenskap öfvar, och kommer till att utdricka hvad inskänkt är.
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
Se icke till vinet, att det så rödt är, och står så dägeligit i glasena, och går lätteliga in;
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
Men på sistone biter det såsom en orm, och stinger såsom en huggorm.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
Så se din ögon efter andra qvinnor; och ditt hjerta talar oskälig ting;
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
Och du blifver såsom en den der sofver midt i hafvet, och såsom den der sofver ofvanpå en mast.
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
De slå mig, och det gör mig intet ondt; de stöta mig, men jag känner det intet. När skall jag uppvaka, att jag måtte komma till drycks igen?
