< Sananlaskujen 23 >
1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
When thou sittest to eat with a ruler, Thou considerest diligently that which [is] before thee,
2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
And thou hast put a knife to thy throat, If thou [art] a man of appetite.
3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
Have no desire to his dainties, seeing it [is] lying food.
4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Labour not to make wealth, From thine own understanding cease, Dost thou cause thine eyes to fly upon it? Then it is not.
5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
For wealth maketh to itself wings, As an eagle it flieth to the heavens.
6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
Eat not the bread of an evil eye, And have no desire to his dainties,
7 Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
For as he hath thought in his soul, so [is] he, 'Eat and drink,' saith he to thee, And his heart [is] not with thee.
8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
Thy morsel thou hast eaten thou dost vomit up, And hast marred thy words that [are] sweet.
9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
In the ears of a fool speak not, For he treadeth on the wisdom of thy words.
10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
Remove not a border of olden times, And into fields of the fatherless enter not,
11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
For their Redeemer [is] strong, He doth plead their cause with thee.
12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
Bring in to instruction thy heart, And thine ear to sayings of knowledge.
13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Withhold not from a youth chastisement, When thou smitest him with a rod he dieth not.
14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol )
Thou with a rod smitest him, And his soul from Sheol thou deliverest. (Sheol )
15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
My son, if thy heart hath been wise, My heart rejoiceth, even mine,
16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
And my reins exult when thy lips speak uprightly.
17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
Let not thy heart be envious at sinners, But — in the fear of Jehovah all the day.
18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
For, is there a posterity? Then thy hope is not cut off.
19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
Hear thou, my son, and be wise, And make happy in the way thy heart,
20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
Be not thou among quaffers of wine, Among gluttonous ones of flesh,
21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
For the quaffer and glutton become poor, And drowsiness clotheth with rags.
22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
Hearken to thy father, who begat thee, And despise not thy mother when she hath become old.
23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
Truth buy, and sell not, Wisdom, and instruction, and understanding,
24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
The father of the righteous rejoiceth greatly, The begetter of the wise rejoiceth in him.
25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
Rejoice doth thy father and thy mother, Yea, she that bare thee is joyful.
26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
Give, my son, thy heart to me, And let thine eyes watch my ways.
27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
For a harlot [is] a deep ditch, And a strange woman [is] a strait pit.
28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
She also, as catching prey, lieth in wait, And the treacherous among men she increaseth.
29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
Who hath woe? who hath sorrow? Who hath contentions? who hath plaint? Who hath wounds without cause? Who hath redness of eyes?
30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
Those tarrying by the wine, Those going in to search out mixed wine.
31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
See not wine when it showeth itself red, When it giveth in the cup its colour, It goeth up and down through the upright.
32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
Its latter end — as a serpent it biteth, And as a basilisk it stingeth.
33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
Thine eyes see strange women, And thy heart speaketh perverse things.
34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
And thou hast been as one lying down in the heart of the sea, And as one lying down on the top of a mast.
35 "Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
'They smote me, I have not been sick, They beat me, I have not known. When I awake — I seek it yet again!'