< Sananlaskujen 22 >
1 Nimi on kalliimpi suurta rikkautta, suosio hopeata ja kultaa parempi.
A name is chosen rather than much wealth, Than silver and than gold — good grace.
2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.
Rich and poor have met together, The Maker of them all [is] Jehovah.
3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
The prudent hath seen the evil, and is hidden, And the simple have passed on, and are punished.
4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.
The end of humility [is] the fear of Jehovah, Riches, and honour, and life.
5 Orjantappuroita ja pauloja on väärän tiellä; henkensä varjelee, joka niistä kaukana pysyy.
Thorns — snares [are] in the way of the perverse, Whoso is keeping his soul is far from them.
6 Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
Give instruction to a youth about his way, Even when he is old he turneth not from it.
7 Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
The rich over the poor ruleth, And a servant [is] the borrower to the lender.
8 Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
Whoso is sowing perverseness reapeth sorrow, And the rod of his anger weareth out.
9 Hyvänsuopa saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vaivaiselle.
The good of eye — he is blessed, For he hath given of his bread to the poor.
10 Aja pois pilkkaaja, niin poistuu tora ja loppuu riita ja häväistys.
Cast out a scorner — and contention goeth out, And strife and shame cease.
11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.
Whoso is loving cleanness of heart, Grace [are] his lips, a king [is] his friend.
12 Herran silmät suojelevat taitoa, mutta uskottoman sanat hän kääntää väärään.
The eyes of Jehovah have kept knowledge, And He overthroweth the words of the treacherous.
13 Laiska sanoo: "Ulkona on leijona; tappavat vielä minut keskellä toria".
The slothful hath said, 'A lion [is] without, In the midst of the broad places I am slain.'
14 Irstaitten vaimojen suu on syvä kuoppa; Herran vihan alainen kaatuu siihen.
A deep pit [is] the mouth of strange women, The abhorred of Jehovah falleth there.
15 Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.
Folly is bound up in the heart of a youth, The rod of chastisement putteth it far from him.
16 Vaivaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.
He is oppressing the poor to multiply to him, He is giving to the rich — only to want.
17 Kallista korvasi ja kuuntele viisaitten sanoja ja tarkkaa minun taitoani.
Incline thine ear, and hear words of the wise, And thy heart set to my knowledge,
18 Sillä suloista on, jos kätket ne sisimpääsi; olkoot ne kaikki huulillasi valmiina.
For they are pleasant when thou dost keep them in thy heart, They are prepared together for thy lips.
19 Että Herra olisi sinun turvanasi, siksi olen minä nyt neuvonut juuri sinua.
That thy trust may be in Jehovah, I caused thee to know to-day, even thou.
20 Olenhan ennenkin sinulle kirjoittanut, antanut neuvoja ja tietoa,
Have I not written to thee three times With counsels and knowledge?
21 opettaakseni sinulle totuutta, vakaita sanoja, että voisit vakain sanoin vastata lähettäjällesi.
To cause thee to know the certainty of sayings of truth, To return sayings of truth to those sending thee.
22 Älä raasta vaivaista, siksi että hän on vaivainen, äläkä polje kurjaa portissa,
Rob not the poor because he [is] poor, And bruise not the afflicted in the gate.
23 sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.
For Jehovah pleadeth their cause, And hath spoiled the soul of their spoilers.
24 Älä rupea pikavihaisen ystäväksi äläkä seurustele kiukkuisen kanssa,
Shew not thyself friendly with an angry man, And with a man of fury go not in,
25 että et tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.
Lest thou learn his paths, And have received a snare to thy soul.
26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.
Be not thou among those striking hands, Among sureties [for] burdens.
27 Jollei sinulla ole, millä maksaa, mitäs muuta, kuin viedään vuode altasi!
If thou hast nothing to pay, Why doth he take thy bed from under thee?
28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
Remove not a border of olden times, That thy fathers have made.
29 Jos näet miehen, kerkeän toimissaan, hänen paikkansa on kuningasten, ei alhaisten, palveluksessa.
Hast thou seen a man speedy in his business? Before kings he doth station himself, He stations not himself before obscure men!