< Sananlaskujen 2 >

1 Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni,
My son, if thou dost accept my sayings, And my commands dost lay up with thee,
2 niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon-
To cause thine ear to attend to wisdom, Thou inclinest thy heart to understanding,
3 niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa,
For, if for intelligence thou callest, For understanding givest forth thy voice,
4 jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,
If thou dost seek her as silver, And as hid treasures searchest for her,
5 silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.
Then understandest thou fear of Jehovah, And knowledge of God thou findest.
6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
For Jehovah giveth wisdom, From His mouth knowledge and understanding.
7 Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville,
Even to lay up for the upright substance, A shield for those walking uprightly.
8 niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.
To keep the paths of judgment, And the way of His saints He preserveth.
9 Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden-hyvyyden tien kaiken;
Then understandest thou righteousness, And judgment, and uprightness — every good path.
10 sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi,
For wisdom cometh into thy heart, And knowledge to thy soul is pleasant,
11 taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut.
Thoughtfulness doth watch over thee, Understanding doth keep thee,
12 Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu;
To deliver thee from an evil way, From any speaking froward things,
13 niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä;
Who are forsaking paths of uprightness, To walk in ways of darkness,
14 niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta,
Who are rejoicing to do evil, They delight in frowardness of the wicked,
15 joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. -
Whose paths [are] crooked, Yea, they are perverted in their ways.
16 Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee,
To deliver thee from the strange woman, From the stranger who hath made smooth her sayings,
17 joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton.
Who is forsaking the guide of her youth, And the covenant of her God hath forgotten.
18 Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden.
For her house hath inclined unto death, And unto Rephaim her paths.
19 Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille.
None going in unto her turn back, Nor do they reach the paths of life.
20 Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja.
That thou dost go in the way of the good, And the paths of the righteous dost keep.
21 Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle;
For the upright do inhabit the earth, And the perfect are left in it,
22 mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.
And the wicked from the earth are cut off, And treacherous dealers plucked out of it!

< Sananlaskujen 2 >