Sananlaskujen 19
1 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
Better is the poore that walketh in his vprightnes, then he that abuseth his lips, and is a foole.
2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
For without knowledge the minde is not good, and he that hasteth with his feete, sinneth.
3 Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
The foolishnesse of a man peruerteth his way, and his heart freateth against the Lord.
4 Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
Riches gather many friends: but the poore is separated from his neighbour.
5 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
A false witnes shall not be vnpunished: and he that speaketh lyes, shall not escape.
6 Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
Many reuerence the face of the prince, and euery man is friend to him that giueth giftes.
7 Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
All the brethren of the poore doe hate him: howe much more will his friends depart farre from him? though hee be instant with wordes, yet they will not.
8 Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
He that possesseth vnderstanding, loueth his owne soule, and keepeth wisdome to finde goodnesse.
9 Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
A false witnes shall not be vnpunished: and he that speaketh lyes, shall perish.
10 Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
Pleasure is not comely for a foole, much lesse for a seruant to haue rule ouer princes.
11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
The discretion of man deferreth his anger: and his glory is to passe by an offence.
12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
The Kings wrath is like the roaring of a lyon: but his fauour is like the dewe vpon ye grasse.
13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
A foolish sonne is the calamitie of his father, and the contentions of a wife are like a continuall dropping.
14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
House and riches are the inheritance of the fathers: but a prudent wife commeth of the Lord.
15 Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
Slouthfulnes causeth to fall asleepe, and a deceitfull person shall be affamished.
16 Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
He that keepeth the commandement, keepeth his owne soule: but hee that despiseth his wayes, shall dye.
17 Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
He that hath mercy vpon the poore, lendeth vnto the Lord: and the Lord will recompense him that which he hath giuen.
18 Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
Chasten thy sonne while there is hope, and let not thy soule spare for his murmuring.
19 Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
A man of much anger shall suffer punishment: and though thou deliuer him, yet wil his anger come againe.
20 Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
Heare counsell and receiue instruction, that thou mayest be wise in thy latter ende.
21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
Many deuises are in a mans heart: but the counsell of the Lord shall stand.
22 Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
That that is to be desired of a man, is his goodnes, and a poore man is better then a lyer.
23 Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
The feare of the Lord leadeth to life: and he that is filled therewith, shall continue, and shall not be visited with euill.
24 Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
The slouthfull hideth his hand in his bosome, and wil not put it to his mouth againe.
25 Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
Smite a scorner, and the foolish wil beware: and reproue the prudent, and he wil vnderstand knowledge.
26 Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
He that destroyeth his father, or chaseth away his mother, is a lewde and shamefull childe.
27 Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
My sonne, heare no more the instruction, that causeth to erre from ye words of knowledge.
28 Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
A wicked witnes mocketh at iudgement, and the mouth of ye wicked swalloweth vp iniquitie.
29 Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
But iudgements are prepared for the scorners, and stripes for the backe of the fooles.
