< Sananlaskujen 27 >
1 Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
Boast not thy selfe of to morowe: for thou knowest not what a day may bring forth.
2 Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
Let another man prayse thee, and not thine owne mouth: a stranger, and not thine owne lips.
3 Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
A stone is heauie, and the sand weightie: but a fooles wrath is heauier then them both.
4 Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
Anger is cruell, and wrath is raging: but who can stand before enuie?
5 Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
Open rebuke is better then secret loue.
6 Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
The wounds of a louer are faithful, and the kisses of an enemie are pleasant.
7 Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
The person that is full, despiseth an hony combe: but vnto the hungry soule euery bitter thing is sweete.
8 Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
As a bird that wandreth from her nest, so is a man that wandreth from his owne place.
9 Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
As oyntment and perfume reioyce the heart, so doeth the sweetenes of a mans friend by hearty counsell.
10 Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
Thine owne friend and thy fathers friend forsake thou not: neither enter into thy brothers house in the day of thy calamitie: for better is a neighbour that is neere, then a brother farre off.
11 Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
My sonne, be wise, and reioyce mine heart, that I may answere him that reprocheth me.
12 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
A prudent man seeth the plague, and hideth himselfe: but the foolish goe on still, and are punished.
13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
Take his garment that is surety for a stranger, and a pledge of him for the stranger.
14 Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
He that prayseth his friend with a loude voyce, rising earely in the morning, it shall be counted to him as a curse.
15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
A continual dropping in the day of raine, and a contentious woman are alike.
16 Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
He that hideth her, hideth the winde, and she is as ye oyle in his right hand, that vttereth it selfe.
17 Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
Yron sharpeneth yron, so doeth man sharpen the face of his friend.
18 Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
He that keepeth the fig tree, shall eate the fruite thereof: so he that waiteth vpon his master, shall come to honour.
19 Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
As in water face answereth to face, so the heart of man to man.
20 Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. (Sheol )
The graue and destruction can neuer be full, so the eyes of man can neuer be satisfied. (Sheol )
21 Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
As is the fining pot for siluer and the fornace for golde, so is euery man according to his dignitie.
22 Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
Though thou shouldest bray a foole in a morter among wheate brayed with a pestell, yet will not his foolishnes depart from him.
23 Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
Be diligent to know ye state of thy flocke, and take heede to the heardes.
24 Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
For riches remaine not alway, nor the crowne from generation to generation.
25 Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
The hey discouereth it selfe, and the grasse appeareth, and the herbes of the mountaines are gathered.
26 on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
The lambes are for thy clothing, and the goates are the price of the fielde.
27 ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.
And let the milke of the goates be sufficient for thy foode, for the foode of thy familie, and for the sustenance of thy maydes.