Sananlaskujen 15
1 Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
A soft answere putteth away wrath: but grieuous wordes stirre vp anger.
2 Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
The tongue of the wise vseth knowledge aright: but the mouth of fooles babbleth out foolishnesse.
3 Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
The eyes of the Lord in euery place beholde the euill and the good.
4 Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
A wholesome tongue is as a tree of life: but the frowardnes therof is the breaking of ye minde.
5 Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
A foole despiseth his fathers instruction: but he that regardeth correction, is prudent.
6 Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
The house of the righteous hath much treasure: but in the reuenues of the wicked is trouble.
7 Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
The lippes of the wise doe spread abroade knowledge: but ye heart of the foolish doth not so.
8 Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
The sacrifice of the wicked is abomination to the Lord: but the prayer of the righteous is acceptable vnto him.
9 Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
The way of the wicked is an abomination vnto the Lord: but he loueth him that followeth righteousnes.
10 Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Instruction is euill to him that forsaketh the way, and he that hateth correction, shall die.
Hell and destruction are before the Lord: how much more the hearts of the sonnes of men? (Sheol h7585)
12 Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
A scorner loueth not him that rebuketh him, neither will he goe vnto the wise.
13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
A ioyfull heart maketh a chearefull countenance: but by the sorow of the heart the minde is heauie.
14 Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
The heart of him that hath vnderstanding, seeketh knowledge: but the mouth of the foole is fedde with foolishnes.
15 Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
All the dayes of the afflicted are euill: but a good conscience is a continuall feast.
16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
Better is a litle with the feare of the Lord, then great treasure, and trouble therewith.
17 Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
Better is a dinner of greene herbes where loue is, then a stalled oxe and hatred therewith.
18 Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
An angrie man stirreth vp strife: but hee that is slowe to wrath, appeaseth strife.
19 Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
The way of a slouthfull man is as an hedge of thornes: but the way of the righteous is plaine.
20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
A wise sonne reioyceth the father: but a foolish man despiseth his mother.
21 Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
Foolishnes is ioy to him that is destitute of vnderstanding: but a man of vnderstanding walketh vprightly.
22 Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
Without cousel thoughts come to nought: but in the multitude of counsellers there is stedfastnesse.
23 Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
A ioy commeth to a man by the answere of his mouth: and how good is a word in due season?
The way of life is on high to the prudent, to auoyde from hell beneath. (Sheol h7585)
25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
The Lord will destroye the house of the proude men: but hee will stablish the borders of the widowe.
26 Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
The thoughts of ye wicked are abomination to the Lord: but the pure haue pleasant wordes.
27 Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
He that is greedie of gaine, troubleth his owne house: but he that hateth giftes, shall liue.
28 Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
The heart of the righteous studieth to answere: but the wicked mans mouth babbleth euil thinges.
29 Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
The Lord is farre off from the wicked: but he heareth the prayer of the righteous.
30 Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
The light of the eyes reioyceth the heart, and a good name maketh the bones fat.
31 Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
The eare that hearkeneth to the correction of life, shall lodge among the wise.
32 Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
Hee that refuseth instruction, despiseth his owne soule: but he that obeyeth correction, getteth vnderstanding.
33 Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
The feare of the Lord is the instruction of wisdome: and before honour, goeth humilitie.
