Sananlaskujen 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
La sagesse des femmes édifie la maison; leur folie la renverse de ses propres mains.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
Qui craint l’Eternel va droit son chemin; qui le méprise suit des voies obliques.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
Dans la bouche de l’insensé éclôt l’orgueil; mais les lèvres des sages les en préservent.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Faute de bétail, le râtelier reste vide; c’est la vigueur du bœuf qui produit les riches moissons.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
Un témoin loyal ne ment pas; un témoin mensonger n’exhale que faussetés.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
Le persifleur recherche la sagesse: elle lui échappe; mais le savoir est facilement abordable à l’homme intelligent.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Quand tu te sépareras d’un homme sot, tu n’auras pas appris ce que c’est que des lèvres raisonnables.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
C’Est une sagesse chez l’homme prudent de bien discerner sa voie; la sottise des fous est une cause de tromperie.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Le péché se joue des insensés; parmi les hommes droits règne le contentement.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
Le cœur seul sent l’amertume qui l’envahit; de même ses joies, l’étranger n’y est pour rien.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
La maison des méchants sera ruinée; la tente des hommes droits est florissante.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
Tel chemin se présente tout uni devant l’homme et, finalement, il conduit à la mort.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Même dans le rire le cœur peut souffrir, et la joie elle-même finit en tristesse.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
Un cœur dévoyé recueille le fruit de sa conduite; et l’homme de bien trouve sa satisfaction en lui-même.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
Le niais croit tout; l’homme réfléchi considère chacun de ses pas.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
Le sage est craintif et évite le mal; le sot se laisse entraîner et se croit en sûreté.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
Un homme prompt à la colère fait des sottises; l’homme fertile en roueries s’attire la haine.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
Les niais ont en partage la sottise; la raison est la couronne des gens avisés.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
Les méchants baissent la tête devant les bons; et les impies se tiennent à la porte du juste.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
Même pour son intime le pauvre est un objet d’antipathie; mais nombreux sont les amis du riche.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
Qui méprise son prochain est fautif; mais heureux qui prend pitié des humbles!
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Certes, ils font fausse route, ceux qui machinent le mal; amour et bienveillance récompensent ceux qui méditent le bien.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
Tout effort sérieux donne du profit; les vaines paroles ne causent que des pertes.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
Pour les sages la richesse est une couronne; la folie des sots reste toujours folie.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
Un témoin véridique sauve des existences; un témoin déloyal débite des faussetés.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
La crainte de l’Eternel vaut une place forte; on en fait un abri pour ses enfants.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
La crainte de l’Eternel est une source de vie; elle éloigne des pièges de la mort.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
Quand la nation s’accroit, c’est une gloire pour le roi; quand la population vient à manquer, c’est une ruine pour le prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
Etre longanime, c’est faire preuve de grande intelligence; se montrer irascible, c’est mettre en relief sa sottise.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Un cœur paisible est un gage de vie pour le corps mais la jalousie est la carie des os.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
Qui opprime le pauvre outrage son Créateur; qui a pitié de l’indigent l’honore.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Le méchant est accablé par son malheur; le juste a confiance jusque dans la mort.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
La sagesse réside dans un cœur intelligent; elle se fait remarquer parmi les sots.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
La justice grandit une nation; le crime est l’opprobre des peuples.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
La faveur du roi va au serviteur intelligent; celui qui agit sans vergogne est l’objet de sa colère.
