< Sananlaskujen 14 >
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
Every wise woman builds her house, but the foolish one tears it down with her own hands.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
He who walks in his uprightness fears the LORD, but he who is perverse in his ways despises him.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
The fool’s talk brings a rod to his back, but the lips of the wise protect them.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
Where no oxen are, the crib is clean, but much increase is by the strength of the ox.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
A truthful witness will not lie, but a false witness pours out lies.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
A scoffer seeks wisdom, and doesn’t find it, but knowledge comes easily to a discerning person.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
Stay away from a foolish man, for you won’t find knowledge on his lips.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
The wisdom of the prudent is to think about his way, but the folly of fools is deceit.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
Fools mock at making atonement for sins, but amongst the upright there is good will.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
The heart knows its own bitterness and joy; he will not share these with a stranger.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
The house of the wicked will be overthrown, but the tent of the upright will flourish.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
There is a way which seems right to a man, but in the end it leads to death.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
Even in laughter the heart may be sorrowful, and mirth may end in heaviness.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
The unfaithful will be repaid for his own ways; likewise a good man will be rewarded for his ways.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
A simple man believes everything, but the prudent man carefully considers his ways.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
A wise man fears and shuns evil, but the fool is hot headed and reckless.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
He who is quick to become angry will commit folly, and a crafty man is hated.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
The simple inherit folly, but the prudent are crowned with knowledge.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
The evil bow down before the good, and the wicked at the gates of the righteous.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
The poor person is shunned even by his own neighbour, but the rich person has many friends.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
He who despises his neighbour sins, but he who has pity on the poor is blessed.
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
Don’t they go astray who plot evil? But love and faithfulness belong to those who plan good.
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
In all hard work there is profit, but the talk of the lips leads only to poverty.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
The crown of the wise is their riches, but the folly of fools crowns them with folly.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
A truthful witness saves souls, but a false witness is deceitful.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
In the fear of the LORD is a secure fortress, and he will be a refuge for his children.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
The fear of the LORD is a fountain of life, turning people from the snares of death.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
In the multitude of people is the king’s glory, but in the lack of people is the destruction of the prince.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
He who is slow to anger has great understanding, but he who has a quick temper displays folly.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
The life of the body is a heart at peace, but envy rots the bones.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
He who oppresses the poor shows contempt for his Maker, but he who is kind to the needy honours him.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
The wicked is brought down in his calamity, but in death, the righteous has a refuge.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
Wisdom rests in the heart of one who has understanding, and is even made known in the inward part of fools.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Righteousness exalts a nation, but sin is a disgrace to any people.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
The king’s favour is towards a servant who deals wisely, but his wrath is towards one who causes shame.