Sananlaskujen 11
1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
Viltīgs svars Tam Kungam ir negantība, bet pilnīgs svara akmens Viņam patīk.
2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
Kur nāk lepnība, tur arī nāk kauns, bet pie pazemīgiem ir gudrība.
3 Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
Taisno sirdsskaidrība tos vada, bet neliešu netiklība tos posta.
4 Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
Manta nepalīdz atriebšanas dienā, bet taisnība izpestī no nāves.
5 Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
Skaidram taisnība līdzina ceļu, bet bezdievīgais kritīs caur savu bezdievību.
6 Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
Taisno taisnība tos izglābs, bet nebēdnieki savaldzināsies savā kārībā.
7 Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
Kad bezdievīgs cilvēks mirst, tad viņa cerība iznīkst, un netaisno gaidīšana ir pagalam.
8 Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
Taisnais tiek izglābts no bēdām, un bezdievīgais nāk viņa vietā.
9 Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
Blēdis savu tuvāko bendē ar muti, bet taisnie, to manot, paglābjas.
10 Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
Kad taisnam labi klājās, tad pilsēta priecājās, un gavilē, kad bezdievīgais iet postā.
11 Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
Caur taisna svētību pilsēta ceļas, bet caur bezdievīga muti tā top nopostīta.
12 Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
Kas savu tuvāko nicina, tam nav saprašanas; bet gudrs vīrs cieš klusu.
13 Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
Mēlnesis apkārt lienot izmuld, kas slēpjams; bet kam uzticīgs prāts, tas to apklāj.
14 Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
Kur vadīšanas nav, tur ļaudis nīkst; bet kur padoma devēju papilnam, tur labi izdodas.
15 Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
Kas par svešu galvo, tam būs bēdu gan; bet kas galvošanu ienīst, tas paliek mierā.
16 Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
Mīlīga sieva panāk godu, tā kā varenie panāk bagātību.
17 Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
Žēlīgs vīrs savai paša dvēselei dara labu, bet niknais savai paša miesai dara grūti.
18 Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
Bezdievīgais pelnās tukšu algu, bet kas taisnību sēj, tam alga pastāvīga.
19 Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
Kā taisnība ir uz dzīvību, tā ļaunam pakaļ dzīties ir uz nāvi.
20 Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
Kam netikla sirds, tas Tam Kungam ir negantība; bet kam skaidrs ceļš, tas Viņam patīk.
21 Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
Uz radu radiem paliek blēža vaina; bet taisno dzimums taps izglābts.
22 Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
Skaista sieva, kas goda neprot, ir zelta gredzens cūkas purnā.
23 Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
Ko taisnie vēlās, ir visnotaļ labums; bet bezdievīgo cerība ir pārgalvība.
24 Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
Cits izkaisa, un tam vēl krājās; un cits taupa pārlieku, bet tik uz trūcību.
25 Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
Tā dvēsele, kas svētī, tiks trekna, un kas dzirdina, tas atkal taps dzirdināts.
26 Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
Kas aiztur labību, to ļaudis lād, bet svētība būs pār pārdevēja galvu.
27 Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
Kas dzenās pēc laba, tas ir patīkams, bet kas meklē ļaunu, tam tas arī nāks.
28 Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
Kas uz savu bagātību palaižās, tas iznīks, bet taisnie zaļos kā lapas,
29 Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
Kas savu namu pilda ar nemieru, tas mantos vēju, un ģeķis būs par kalpu tam, kam ir gudra sirds.
30 Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
Taisna auglis ir dzīvības koks, un gudrais manto sirdis.
31 Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
Redzi, taisnam virs zemes top atmaksāts, cik vairāk vēl bezdievīgam un grēciniekam.
